logo
lauantai, 25 helmikuu 2023 16:59

Vaatimusten aallokossa

 

Työpäivä, lasten haku, kuskaukset, harrastukset, iäkkäiden vanhempien asioiden hoito. Pankkiasiat, kodin remontti, auton huolto. Ystävän auttaminen, sisarusten ongelmat, lastenlasten tilanne. Oma heikentyvä terveys, huoli jaksamisesta, yksinäisestä vanhuudesta.

Nykypäivän vaatimusten lista on pitkä. Ei tunnu olevan väliä sillä, elääkö niin sanottujen ruuhkavuosien keskellä, - vuosissa tuntuu iästä ja elämäntilanteesta huolimatta olevan ruuhkaa. Jotenkin pitäisi tehdä enemmän, suorittaa tehokkaammin, olla monessa paikassa, täyttää jokaisen vaatimukset. Luppoajalle tai tylsistymiselle ei jää tilaa, aikaa tai edes jaksamista. Nykymaailma tuntuu olevan tältä osin rikki. Ikään kuin tehokuuden lumossa olisimme unohtaneet olevamme vain rajallisia, ei-supervoimilla varustettuja, inhimillisiä ihmisiä. Onko ihmekään, että kaiken tämän keskellä jaksaminen loppuu tai ruuhkaelämän mielekkyys ja merkityksellisyys heikkenee?

Työterveyspsykologin vastaanotolla lisääntyvät ja runsaat vaatimukset ovat läsnä lähes jokaisessa tapaamisessa. Miten löytää aikaa tai edes jaksamista väljyydelle, jos jokaisena hetkenä joku vaatii enemmän ja enemmän? Ei kiireen ja vaatimusten uuvuttamalle ihmiselle voi alkaa saarnata palautumisen tärkeydestä, jos jokainen hetki tuntuu olevan taistelua pinnalla pysymisen puolesta. Tällaisessa elämäntilanteessa palautumista hehkuttavat artikkelit tai postaukset tuntuvat lähinnä tahalliselta ärsyttämiseltä tai utopistiselta hehkuttamiselta, jolla ei ole mitään tekemistä oikean elämän kanssa.

Mitä vaatimusten aallokossa sitten voi tehdä? Miten pysyä pinnalla? Miten etsiä reittiä rauhallisempaan ympäristöön?

Ensiksi, huokaise. Hengitä muutaman kerran sisään ja ulos. Suuntaa huomio kehoosi ja tunnista, miten ilma virtaa sisällesi ja ulos. Tunnista, että juuri nyt, tässä hetkessä, sinulla ei ole hätää. Juuri nyt, tässä hetkessä, kukaan ei vaadi sinulta mitään.

Rauhallisuus ja oman mielen rauhoittaminen on välttämätöntä, jotta on edes teoreettinen mahdollisuus katsoa tilannetta hieman kauempaa. Aallokon keskellä ei voi nähdä muuta kuin ympäröivät aallot – tarvitaan etäisyyttä, jotta voi edes hahmottaa, millä suunnalla olisi tarjolla tasaisempaa eloa.

Kun oma mieli on rauhallinen ja kehokin levollistunut, tarkastele elämäsi kokonaistilannetta kriittisesti ja avoimin mielin. Onko jotain, millä voisit helpottaa taakkaasi? Voiko esimerkiksi lapsia vastuuttaa enemmän kodin yhteisissä töissä? Onko jokainen arjen meno välttämätön? Voiko läheisistä huolehtimisen taakkaa jakaa? Voitko kieltäytyä jostain kokonaan?

Keskity asioihin, joihin voit vaikuttaa ja ota huomioon kaikki ne pienetkin vaikuttamisen keinot, jotka on helppo sivuuttaa kokonaan. Tiedosta kuitenkin, että elämässäsi voi olla asioita, joihin et voi vaikuttaa. Tällöin on hyvä sanoittaa tilanne omassa mielessä ja muistuttaa itseä siitä, että tilanne on nyt tämä, mutta on epätodennäköistä, että tilanne jatkuisi aina samanlaisena. Keskity asioihin, joihin voit vaikuttaa sen sijaan, että märehtisit kaikkea sitä, mihin et voi vaikuttaa.

 Asiat joihin en voi vaikuttaa ja joista en voi päättää

Mieti, miten voisit tukea jaksamistasi tässä elämäntilanteessa näiden realiteettien keskellä. Onko työpäivän tauotus kunnossa? Muistathan lyhyet mikrotauot? Miten huolehdit kehon rauhoittumisesta? Tarvitseeko yöunesi korjaavia liikkeitä? Entä ruokavaliosi?

Valitse 1-2 keinoa, joilla lähdet tukemaan jaksamistasi. Älä edes yritä räjäyttää koko pottia kerralla kuntoon – tällä saat vain itsesi väsymään ja muutoksen toteuttamisen epäonnistumaan. On ihan ok keskittyä pieniin, itselle mieluisiin muutoksiin, jos ne auttavat sinua jaksamaan paremmin. Totaalisen elämänmuutoksen ehtii tehdä sitten myöhemminkin.

Nukahdanko Nukunko heräilemättä

Lopuksi, tarkista elämäsi sisältö ja suunta. Elätkö omien arvojesi mukaista elämää? Teetkö asioita, joita pidät aidosti tärkeänä? Toteutatko omia sisäisiä toiveitasi ja tarpeitasi - vai elätkö ulkoisten vaatimusten viitoittamaa elämää? Suoritatko asioita, koska pitää – vai koska haluat?

Pysähdy hetkeksi omien arvojesi äärelle. Listaa, mitkä asiat ovat sinulle aidosti tärkeitä. Pohdi esimerkiksi, millainen työntekijä, ystävä, läheinen, vanhempi, puoliso tai sisarus haluat olla. Vertaa, onko tuon ideaalitilanteen ja tämänhetkisen tilanteen välillä eroa. Jos näin on, voit miettiä miksi ja miten eroa saisi kavennettua. Omien arvojen tiedostaminen auttaa suuntaamaan omaa elämää ja tarvittaessa karsimaan sellaista, joka ei vastaa sisäisiä arvoja.

Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä

Vaatimusten aallokkoa saa tuskin kesytettyä hetkessä – tuskin se on hetkessä syntynytkään. Keskity siis pieniin asioihin, joilla kestät tämän hetken ja jotka voivat viitoittaa tietä tyynemmille vesille. Hyväksy kuitenkin se, että joskus myrsky kestää aikansa. Onneksi useimmiten myrskyn jälkeen tulee tyven – edes hetkeksi.

sunnuntai, 30 lokakuu 2022 08:09

Muutos on elämää

Katson ulos ikkunasta. Maisema näyttää kylmältä. Maa on kuorrutettu hennolla kuurakerroksella ja auringonnousu värjää taivaan punertavaksi. Lehtipuut ovat luopuneet keltaisesta, oranssista ja punaisesta kruunustaan - vaikka vain hetki sitten niiden kirkkaan vihreät lehdet suhisivat tuulen mukana. Häivähdys vain ja syksy on kääntymässä kohti talvea.

Luonto elää jatkuvassa muutoksessa. Vuodenajat seuraavat toisiaan ja kesä tuntuu olevan poissa yhtä nopeasti kuin saapui. Päivät lyhenevät ja ilmat viilenevät. Kunnes – lähes yhtä lyhyen hetken päästä, talven selkä taittuu ja valo alkaa lisääntyä. Syksyä seuraa talvi ja talvea kevät, ja lopulta kesän lämpö ja aurinko ovat taas täällä.

Kaikki virtaa, mikään ei pysy paikallaan. – Herakleitos

Muutos on osa kaikkea elämää. Kaikki elollinen kulkee muutoksen virrassa, eikä mikään, mikä elää, säily koko elinaikaansa muuttumattomana. Samaan aikaan, lähes paradoksaalisesti, ihmisen mieli hakee kuitenkin pysyvyyttä ja ennakoitavuutta. Tuttuus luo turvaa, muutos epävarmuutta.

IMG 7848

Valitettava tosiasia kuitenkin on, ettemme pääse muutosta karkuun. Muutos koskettaa jokaista ihmistä. Luonto muuttuu ympärillämme, mutta myös me itse muutumme. Fysiologisesti kehomme ikääntyy ja solumme vanhenevat, mutta myös tapamme katsoa maailmaa, ilmaista itseämme tai kykymme selvitä elämänvaikeuksista kehittyy. (Ja jos ihan rehellisiä ollaan – kuka nyt haluaisikaan pysyä koko ikäänsä samalaisena?)

Eniten muutokset heijastuvat arkeemme kuitenkin työelämän kautta, sillä nykyajan työelämää leimaavat loppumattomat muutoksen aallot. Kun ennen työelämä kulki suhteellisen lineaarisesti eteenpäin ja muutoksia tapahtui verrattain harvoin, 2020-luvulla työelämä on muutosten värittämää. Organisaatiomuutokset, talouden muutokset, yhteiskunnan muutokset, työvoimasaatavuuden muutokset… Ei ihme, jos pysyvyyteen pyrkivällä mielellä on vaikeuksia jaksaa jatkuvien muutosten keskellä.

Luonto ei tee mitään turhaan. - Aristoteles

IMG 7806

Muutos on välttämätöntä luonnon jatkumiselle. Mutta miten on ihmisen tekemien muutosten laita? Onko kaikki ihmisen aikaansaama muutos välttämätöntä? Vai voitaisiinko esimerkiksi joistain työelämän muutoksista luopua jo ennen kuin ne todetaan toteutuksen kautta toimimattomiksi?

Tiedän vain sen, etten tiedä mitään. – Sokrates

Olisi houkuttelevaa vain pysähtyä paikalleen – jäädä tuttuun ja totuttuun, ennakoitavissa olevaan ja helposti ymmärrettävään. Jos voisikin jättää jonkin muutoksen aallon väliin ja pitäytyä vanhoissa toimintatavoissa. Ja voitaisiinko me nyt vaan organisaatiossa sopia, että jatketaan vain samalla tavalla kuin ennenkin?

IMG 7791

Ihminen ei voi elää muutoksesta irrallaan. Sama pätee myös työelämään: mikään organisaatio tai yritys ei voi olla olemassa ilman muutosta. Kaikki elävä on väistämättä aina muutoksessa. Voidaan siis jopa sanoa, että muutoksista luopunut tai niistä kieltäytynyt organisaatio on kuollut organisaatio. On totta, että osa työelämän muutoksista on varmasti tarpeettomia tai jopa turhia – mutta etukäteen on lähes mahdotonta sanoa, millainen muutos on välttämätöntä organisaation elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. Kristallipalloa kun ei mikään organisaatio ole vielä saanut omaan työkalupakkiinsa.

IMG 7728

Muutos ei siis vain ole osa elämää – muutos on elämää, eikä ilman muutosta ole elämää.

Et voi astua kahdesti samaan jokeen, uudet vedet siinä jo virtaavat. - Herakleitos

keskiviikko, 27 huhtikuu 2022 16:27

Paluu palautumiseen

Kaksi vuotta pandemiaa. Muuttuvia rajoituksia, sairastuvuus- ja ilmaantumislukujen päivityksiä, etätyön lisääntymistä ja jatkuvaa uutisointia. Ja kun juuri alkoi tultua siltä, että tästäkin selvitään, yhä suurempi kriisi oli käsillä.

Kaksi vuotta sitten halusin teksteilläni pysäyttää sinut miettimään palautumistasi. Palautumista totta tosiaan on viimeisen kahden vuoden aikana tarvittukin! Ja samaan aikaan yhä useammalla palautuminen on voinut jäädä lisääntyvien kriisien keskellä puutteelliseksi. On voinut käydä niin, että oma aika on haihtunut jonnekin etätyön, etäkoulun ja etähoidon jalkoihin. On ollut entistä vaikeampi löytää sitä ikiomaa hetkeä, jolloin olisi tilaa hengittää. Työkiireet ja kodin velvollisuudet ovat voineet levittää juurensa jokaiseen päivän hetkeen. Tyhjää tilaa ei löydy, eikä hengityshetkiä ole saatavilla. Tuntuu kuin pitäisi revetä joka paikkaan - ja vielä mielellään muutamaan ekstrapaikkaan. Hengästyttää.

Nykymaailma vaatii meitä kiirehtimään. Kriisien täyttämä maailma lisää kierroksia entisestään. On oltava läsnä, vastattava vaatimuksiin, juostava aikataulusta toiseen. Mieluiten pitäisi ehtiä tekemään ja suorittamaan, nopeammin ja kiivaammin, kovempaa ja vauhdikkaammin. Ja mieluusti vieläkin tehokkaammin! Mielellään ei saisi valittaa, eikä kauhistella - jollain toisella kun asiat ovat todennäköisesti vieläkin huonommin.

Mieleen hiipii ajatus, ettei ole oikeutta valittaa, kun samaan aikaan muualla joku taistelee hengestään.


On totta, että asiat voisivat todennäköisesti olla aina myös huonommin ja lopulta monet asiat ovat tässä hetkessä hyvin. Omaa elämää ei kuitenkaan voi - tai kannata, elää vertailemalla ja arvottamalla sitä toisten tilanteiden mukaan, sillä jokainen elämäntilanne on ainutlaatuinen ja sellaisenaan arvokas. Jokainen elämä on ainutlaatuinen ja arvokas, ja jokaista elämää tulee vaalia ainutlaatuisena ja arvokkaana.

Et voi auttaa muun maailman tai toisten ihmisten tilannetta laiminlyömällä omaa hyvinvointiasi. 

FullSizeRender 5

Yksi tärkeimmistä keinoista vaalia omaa elämää, on kiinnittää huomiota omaan palautumiseen. Varmasti tiedät, miten jokaisen liikuntasuorituksen jälkeen elimistön on palauduttava, jotta se olisi valmis seuraavaan liikuntasuoritukseen. Samalla tavalla myös henkisen rasituksen jälkeen on oltava mahdollisuus palauttaa voimavarat takaisin lähtötasolle, jotta on edes mahdollisuuksia ottaa vastaan seuraava koitos. Ja kuten viimeisen parin vuoden aikana olemme nähneet, elämällä on tapana heittää eteemme erilaisia koitoksia. Jos näitä koitoksia yrittää taklata puuteellisilla voimavaroilla, todennäköisesti päätyy rähmälleen maahan makaamaan, eikä ole voimia nousta enää ylös. 

Kenelläkään ei ole ehtymätöntä voimavarojen lähdettä. Ilman säännöllistä palautumista, voimavarat kuluvat lopulta loppuun.

Mitä sitten voi tehdä, jos huomaa, että oma palautuminen on jäänyt paitsioon, eikä voimavaroja enää ole? Ohjeeni sinulle on sama kuin kaksi vuotta sitten: muista hengittää. Rauhoita ja rauhoitu. Ota aikalisä, edes minuutiksi, sulje silmät ja keskity hengitykseesi. Tässä hetkessä, juuri nyt, sinulla ei ole hätää. Tässä hetkessä, juuri nyt, sinä voit hengittää. 

IMG 5478Hengitä. Juuri nyt kaikki on hyvin.

Voimavaroja ei ole mahdollista palauttaa vippaskonsteilla tai sekunneissa - ei edes tunneissa tai päivissä. Mutta jostain on aloitettava. Aloita nyt, tästä hetkestä. Hengitä. Rauhoita. Anna voimavaroillesi - ja itsellesi, lupa hengähtää.

Kalenterin päivät ovat täynnä sovittuja tapaamisia, mieli täyttyy tekemättömistä töistä, leppoisaa ja tylsää hetkeä ei ole näköpiirissä. Joskus elämä menee hieman liian lujaa eteenpäin. Tehtävää on paljon, mutta aikaa on vähän. Tämä ei välttämättä tarkoita sitä, että kalenteri täyttyisi ikävistä asioista, sillä myös mukavat ja odotetut asiat voivat viedä kalenterista liikaa tilaa ja hengästyttää.

Mutta mitä jos vauhti kasvaa liian suureksi? Entä jos tekemistä on niin paljon, että kroppa käy koko ajan yhä suuremmilla ylikierroksilla, ajatukset juoksevat kuin ravihevoset kilparadalla ja unikin on muuttunut yhtä rikkonaiseksi kuin amerikkalainen tv-lähetys parhaimpaan mainosaikaan?

Nimetön suunn.malli

Kalenteria täyttävien asioiden mukavuudella tai ikävyydellä ei ole merkitystä silloin, jos aikataulut täyttyvät näistä sitoumuksista liiaksi. Jokaista vuorokauden tuntia tai minuuttia ei kannata järjestää mahdollisimman tehokkaasti ja tuottavasti, sillä ihminen tarvitsee myös tyhjiä hetkiä. Siis sellaisia hetkiä, jolloin on aikaa istua sohvalla ja tuijottaa takkatulta, samoilla metsässä kuuma kaakaotermari repussa tai taiteilla pihamaalle lumienkeleitä – ihan vain siksi, koska juuri nyt teki mieli pyöriä lumihangessa.

Jos palautumiselle ei ole varattu riittäväksi (tai ollenkaan) aikaa, keho ja mieli virittyvät liian kovaan vauhtiin. Loputon tehtävälista tai liian aikataulutettu elämä pitävät yllä elimistön stressijärjestelmiä ja voivat johtaa erilaisiin fysiologisiin reaktioihin, kuten kohonneeseen leposykkeeseen, sykevälivaihtelun kaventumiseen tai liikahengitykseen. Myös mieli väsyy jatkuvan kuormituksen alaisena, ja seurauksena voi olla esimerkiksi lisääntynyttä ärtyneisyyttä, alakuloisuutta tai unen laadun heikentymistä. Ja mikä petollisinta, ihminen ei välttämättä itse huomaa näitä muutoksia tai edes tiedosta elämän kokonaisuudessaan menevän liian lujaa eteenpäin. Jatkuvaan ylinopeuteen nimittäin turtuu, eikä vauhdin kuluttavaa vaikutusta huomaa – ennen kuin sisäisten voimavarojen kannalta ollaan jo reippaasti miinuksen puolella.

Vauhtiin turtuujpg

Mitä sitten voi tehdä, jos vauhtia on jo aivan liikaa? Muista hengittää. Hengityksen tietoinen rauhoittaminen vaimentaa elimistön stressireaktioita ja toimii hätäensiapuna siinä vaiheessa, kun vauhtimittari hipoo hälyttäviä rajoja. Kun kuormittava tilanne sitten lopulta hellittää ja elämä ympärilläsi rauhoittuu, tee tietoisia korjausliikkeitä arkeesi. Karsi, vähennä ja rajaa. Priorisoi ja delegoi – vaikka se tuntuisikin aluksi vaikealta ja vastenmieliseltä tehtävältä. Tehtävälistojen lyhentämisellä ja aikataulujen raivaamisella estät vauhtiöverit tulevaisuudessa.

Jotta elämäsi vauhti pysyisi maltillisena, vaali palautumista osana arkipäiviesi rutiineita. Palautumiseen panostamisen ei tarvitse tarkoittaa tunnin meditaatiohetkeä tai joka aamuista 30 minuutin kynttilänliekin tuijottelua (toki se voi sitäkin olla), sillä jo lyhytkestoinen, säännöllinen rauhoittuminen edistää palautumista. Esimerkiksi mindfulness-harjoitukset, kehotietoisuusharjoitukset tai hengitysharjoitukset ovat erinomainen keino rauhoittaa sekä kehoa että mieltä. Hetkellinen vauhdin hiljentäminen antaa keholle mahdollisuuden palautua ja mielelle mahdollisuuden rauhoittua. Tämä parantaa jaksamista ja lisää voimavaroja tulevaisuudessa.

Hengitä sisään. Anna uuden voiman virrata sisällesi. Hengitä ulos

Sekä keho että mieli kaipaavat hetkiä, jolloin ei tarvitse pinnistää, tsempata tai pyrkiä parhaimpaansa. Kun annat itsellesi luvan vain olla, ilman sen suurempia suunnitelmia tai tavoitteita, annat itsellesi mahdollisuuden hengittää.  

Jos kaipaat säännöllisiin palautumishetkiin vinkkejä, tule mukaan Pysähdy ja näe itsesi -verkkokurssille. Kun muu maailma ympärillä lisää vauhtia, Pysähdy ja näe itsesi -kurssi hiljentää nopeutta ja pysähtyy tärkeimmän matkakumppanisi, oman itsesi, äärelle. Panosta palautumiseesi jo tänään, täältä pääset mukaan kurssille.

Sivu 1 / 9