logo
maanantai, 11 helmikuu 2019 12:46

Liiku lapsi, liiku!

Written by
Rate this item
(0 votes)

”Se kiipeää koko ajan joka paikkaan: lipaston päälle, pöydälle seisomaan, kirjahyllyyn jäämään jumiin hyllyjen väliin… Ihan koko ajan liikkeessä; juoksee kun pitäisi kävellä, hyppii kun pitäisi olla paikallaan tai vähintään heiluu paikallaan kun pitäisi olla hiljaa!”

IMG 7949

Pienellä lapsella on tarve olla fyysisesti aktiivinen. Kiipeily, juokseminen, tömisteleminen ja jopa toisinaan paikallaan pysymisen vaikeus kertovat lapsen suuresta sisäisestä vetovoimasta liikkua ja pysyä liikkeessä. Liikkuminen kehittää motorisia taitoja ja valmistaa pohjaa liikunnalliselle elämälle. Aivan turhaan lapsi ei siis halua liikkua ja olla menossa koko ajan. Päinvastoin! Motoristen taitojen kehittämisen lisäksi lapsuuden liikunta-aktiivisuudella on havaittu olevan vaikutuksia yksilön terveydelle myös myöhemmässä elämässä.

Luonnollisesti lasten välillä on temperamenttipiirteistä johtuvia eroja siinä, kuinka ikiliikkujia he luonnostaan ovat: kun toinen lapsi vasta verkkaisesti ja ympäristöään tutkiskellen kulkee eteenpäin, toinen lapsi on siinä ajassa jo kiivennyt kolme kertaa kiipeilytelineen korkeimmalle huipulle ja laskeutunut sieltä vähän turhankin vauhdikkaasti alas. Jokaisella lapsella on kuitenkin synnynnäinen halu - ja vastaavasti oikeus!- liikkua. Siinä missä toinen liikkuu luontaisesti vauhdikkaammin ja rämäpäisemmin, toinen liikkuu varovaisemmin ja omaan tahtiinsa edeten. Molemmat ovat yhtä tärkeitä luonnollisia liikkumisen tapoja.

Lapsille on olemassa omat liikuntasuositukset: Alle 8-vuotiaiden lasten päivään tulisi sisältyä vähintään kolme tuntia fyysistä aktiivisuutta. Yli tunnin istumisjaksoja tulisi välttää. Fyysinen aktiivisuus voi olla erilaisia hippaleikkejä, kiipeilyä, uinti tai esimerkiksi hiihtoa – nämä ovat esimerkkejä vauhdikkaasta fyysisestä aktiivisuudesta. Metsäretkeily, polkupyöräily tai luistelu puolestaan asettuvat reippaan ulkoilun kategoriaan ja kevyttä liikuntaa ovat esimerkiksi kävely, pallonheitto, keinuminen ja tasapainoilu. Vauhdikasta fyysistä aktiivisuutta olisi hyvä harrastaa noin tunti päivässä ja loput fyysisen aktiivisuuden suositusmäärästä voi kerryttää reippaasta ulkoilusta ja kevyestä liikunnasta.

Suositukset ovat hyvä tienviitta matkalla kohti liikunnallista elämää. Tärkeää olisikin, että lapsen synnynnäistä ja luonnollista tarvetta liikkua tuettaisiin ja pidettäisiin yllä. Aina se ei kuitenkaan ole helppoa tai edes kovin mukavaa. Joskus väsyttää, laiskottaa ja ei vaan huvittaisi – lasta tai hänen liikunnallisuuttaan tukevaa aikuista. Aikuistakin voi nimittäin joskus pänniä koko liikuntatouhu – eikä X-kirjaimen muodossa maassa makaava leikki-ikäinen (jonka mukaan koko hippaleikki on tällä hetkellä ”ihan tyhmä ja tylsä!”) ainakaan edesauta asiaa. Koko homman voi tietysti vetää överiksi ja mennä maahan lapsen kaveriksi makaamaan (voihan siinä maassakin tehdä vaikka X-kirjaimen mallista voimistelua!), tai sitten voi hieman pakittaa ja miettiä uudenlaisia lähestymistapoja asiaan. Miten olisi takaperin hippaleikki? Entä uskaltaisiko aikuinen kiivetä lapsen kanssa puuhun – edes siihen toiseksi alimmalle oksalle? Entä ilmapallon jahtaaminen tuulisella säällä (ennen kuin se pallorukka poksahtaa johonkin terävään)?

  

Tai jos oikein tiukkapaikka tulee, voit tulostaa koko perheelle tälläiset yhteiset liikuntapuuhakortit:
liikuntakortit

(Kun klikkaat "read more" - löydät alareunasta kohdan Download attachments, mistä kortit löytyvät PDF-muodossa.)

 

Liikutaan ja voidaan hyvin! Ihan koko perhe!

Lisätietoja lasten liikuntasuosituksista voi kurkata täältä:

Varhaiskasvatuksen fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75405/OKM21.pdf

Read 2440 times Last modified on maanantai, 11 helmikuu 2019 13:56

Leave a comment

Make sure you enter all the required information, indicated by an asterisk (*). HTML code is not allowed.