logo
tiistai, 13 helmikuu 2018 16:13

Mutta mikä ihmeen Kasvoklinikka?

 IMG 1859

Kasvoissasi on lukuisia lihaksia. Oletko kuitenkaan koskaan tullut ajatelleeksi, että kasvojenkin lihaksista voi pitää huolta? Monelle tämä ajatus tulee mieleen vasta siinä vaiheessa, kun kasvojen lihaksisto alkaa oireilla. Esimerkiksi öisen hampaiden narskuttelun tai huonon purennan seurauksena voi olla kipeytyneet ja kireät puremalihakset. Monelle kasvojen lihaksisto tarkoittaakin nimenomaan puremalihaksia, vaikka tosi asiassa kasvoissa on puremalihasten lisäksi lukuisia pieniä (mutta silti tärkeitä!) ilmelihaksia. Ilmelihakset vastaavat (nimensä mukaisesti) kasvojen eri ilmeistä ja eri tunnetilojen ilmentämisestä. Esimerkiksi hymyily tai otsan kurtistaminen aktivoi ilmelihaksia, kun taas suun avaaminen ja sulkeminen vaatii puremalihasten aktivoimista.

Usein purema- ja ilmelihakset eivät ole tasapainossa keskenään. Puremalihakset saattavat olla kroonisesti jännittyneet ilmelihasten ollessa heikossa kunnossa. Puremalihakset voivat olla esimerkiksi jatkuvasti aktiivisena, vaikka todellisuudessa puremalihaksia tulisi käyttää, nimensä mukaisesti, vain pureskellessa ja alaleukaa liikuttaessa. Ilmelihakset saattavatkin alkaa surkastua tällaisesta kasvolihasten vääränlaisesta kuormittumisesta: yliaktiiviset puremalihakset voivat nimittäin ottaa esimerkiksi hymylihasten tehtävän kannettavakseen. Epätasapaino kasvoissa voi näkyä roikkuvina silmäluomina ja valahtaneina poskipäinä tai tuntua särkynä leukaperissä ja koko päänalueella. Ei todellakaan mikään pieni asia, eikö?

 

IMG 1858

 

Kasvot ovat käyntikorttisi. Ne ilmentävät sinua ja jäävät useimmiten toisen ihmisen mieleen. Harva kuitenkaan pitää huolta tästä näkyvästä persoonan osastaan. Kasvoklinikka-kurssit ja –tunnit vastaavat tähän tarpeeseen: Kasvoklinikka-tunneilla keskitytään kasvojen ja ylävartalon lihaksiston tasapainoon, hyvinvointiin ja terveyteen. Tavoitteena on kasvojen lihaksiston toiminnallisuuden ja ylävartalon kannatuksen parantaminen, turhien lihaskireyksien poistaminen ja ilmelihasten aktivoiminen. Säännöllisen harjoittelun myötä kasvot voivat tulla heleämmäksi, poskipäät ja silmät saattavat tulla paremmin esiin ja katse voi kirkastua. Hartioiden ja niskan seutu voi rentoutua ja öinen hampaiden narskuttelu saattaa vähentyä tai loppua kokonaan.

Kasvot ja ylävartalo tarvitsevat huomiota. Kasvoklinikka-harjoittelu on antoisaa, sillä jo 10 minuutin harjoittelu päivässä voi tuoda pitemmällä aikavälillä tuloksia. 10 minuuttia päivässä – se on lopulta hyvin pieni hetki elämästäsi, mutta kasvojesi hyvinvoinnin kannalta se voi olla merkittävä hetki. Ota sinäkin 10 minuutin harjoittelu osaksi arkipäivääsi. Alla olevasta lyhyestä harjoitteesta on hyvä aloittaa!

 

 

1) Hiero niskan, päänahan ja kasvojen alueet hellästi. Ota hiuksista kiinni ja vedä hellästi ylöspäin kohti kattoa.
2) Nosta pää selkärangan jatkoksi. Ojenna niska. Ajattele, että kannattelet päätä selkärangan kruununa.

3) Aseta toinen käsi kasvojen eteen. Paina sormea kasvojen ihoa vasten suun ulkonurkassa, poskipään kohdalla ja silmän ulkonurkassa. Aseta mielessäsi piste suun ulkonurkkaan, poskipäälle, silmän ulkonurkkaan. Piirrä linja pisteiden välille. Toista pisteiden painamista ja ajattele samalla, että linja liu'uttaa kasvoja ylös sivuttaissuunnassa. Tee kohta 4 ennen kuin siirryt eteenpäin.
4) Aseta käsi poskipään eteen. Piirrä ympyrää posken edessä, kosketa hellästi posken ihoa. Ajattele, että houkuttelet poskipäätä eteen ja ylös. Näytä kädellä suuntaa, siis piirrä ympyrää ylöspäin suuntautuvalla liikkeellä. Toista hetken ajan. Ajattele, että ympyrä nostaa päätä ja ojentaa niskaa. Toista kohta 3 toisella puolen.

5) Aseta sormet niskan takaosaan, liu'uta eteen ja tee pienet kopautukset solisluille. Toista.

6) Taputtele kasvoja ylöspäin suuntautuvin taputuksin. Taputtele myös kaulaa ja niskaa. Ajattele, että nostat kasvojen ihoa ja kasvojen lihaksia ylöspäin. Ajattele, että niska ojentuu ja päälaki kohoaa kohti kattoa. Ajattele, että nostat myös silmän takana olevat lihakset ylöspäin kohti kattoa.

7) Sulje silmät. Hengitä sisään. Rentouta kasvot. Hengitä ulos. Ojenna kaularanka. Hengitä sisään. Rentouta kasvot. Hengitä ulos. Hymyile. Hengitä sisään. Hymyile myös silmilläsi. Hengitä ulos.

Päätä harjoitus, mutta säilytä hymy kasvoillasi.

Published in Kehonhallinta

 pilatskuva2

Pää, olkapää, peppu, polvet, varpaat, polvet, varpaat… Mitä tämä tuttu lastenlaulu kertoo kehon linjauksesta? Itse asiassa hyvinkin paljon. Seisoma-asennossa pään, olkapään, pepun ja polvien tulisi nimittäin olla samassa linjassa. Pään tulisi asettua selkärangan jatkoksi, olkapään olla kohtisuoraan korvan alapuolella ja pepun (eli lantion) ja polvien samassa linjassa olkapään kanssa. Varpaita ei tälle linjalle saa asetettua, mutta polvien alapuolella linja jatkuu nilkan kautta maahan. Usein tästä linjasta käytetään nimeä luotisuora.

Luotisuora linjaa kehon ja maan välille suoran kulman. Kohtisuoralinjaus on muutakin kuin kaunista katseltavaa, sillä kehoon kohdistuva kuormitus on vähäisin silloin, kun luotisuoralinja toteutuu hyvin. Jos jokin kehon osa liukuu pois oikeasta linjasta, vaikuttaa tämä koko kehon hallittavuuteen ja kuormittavuuteen: esimerkiksi pään kallistuessa alaspäin ja kaularangan pyöristyessä kaularangan nikamiin ja lihaksiin kohdistuu paljon enemmän kuormitusta kuin silloin, kun pää kohoaa ylväänä kohti korkeuksia ja kaularanka säilyy ojennuksessa.

a asento 

 

"Kehon linjauksen kautta löysin linjauksen mielelleni, itselleni ja tiedolleni." - B.K.S. Iyengar

 

 

 

 

 

 

Pää, olkapää, peppu, polvet, varpaat… Keho on itse asiassa aika viisas. Oikeassa linjauksessa pysyminen takaa pitkäikäisen ja hyvinvoivan kehon. Luotisuoralinjaus edellyttää keholta kuitenkin hyvää lihastasapainoa. Epätasapainossa oleva lihastasapaino voi näkyä esimerkiksi heikentyneinä tukilihaksina ja kireinä liikuttajalihaksina.  Kireät rintalihakset voivat kääntää hartiat eteenpäin, jolloin olkapäätkin putoavat pois luotisuoralta linjalta. Samoin esimerkiksi heikot selän tukilihakset voivat hitaasti liu’uttaa rintakehän takaviistoon suhteessa lantioon, jolloin koko ylävartaloa putoaa pois luotisuoralta.

Arkielämässä kehon linjauksen ei tietenkään voi olettaa säilyvän aina samanlaisena. Toiminnallisen kehon linjaus muuttuu ja elää tilanteiden mukaan – palatakseen aina lopulta hyvään ja kehoa vähiten kuormittavaan lähtötilanteeseen. Eletty elämä jättää kuitenkin helposti jälkensä kehoon ja kehon linjaukseen. Jos kädessä olevaa älypuhelinta tai sylissä olevaa kirjaa tuijottaa tarpeeksi monta tuntia, voi olla varma, ettei pää löydä enää paikkaansa luotisuoran kärjessä. Koska asennon ja linjauksen muutos ei tapahdu nopeasti, keho tottuu uuteen linjaukseen, eikä ihminen itse huomaa useinkaan minkään olevan vialla – kunnes kehon kompensointikyky loppuu ja kivut alkavat.

Pää, olkapää, peppu, polvet, varpaat… Kuinka sitten palata takaisin luotisuoralle linjalle? Kehon lihastasapaino ja ryhti eivät muutu itsestään. Kireät lihakset kaipaavat pidennystä, heikot lihakset vahvistusta ja selkäranka ojennusta. Syvävenyttely, jooga ja pilates ovat oivia keinoja käydä käsiksi omaan luotisuoraan linjaan - mieluiten asiantuntevassa ja turvallisessa ohjauksessa. Harjoittelun ja harjoitusten myötä kehon linjaus muuttuu, mikä puolestaan vaikuttaa suoraan kehon toiminnallisuuteen ja hyvinvointiin. Oikeanlainen linjaus vähentää väärää kuormitusta – ja näin myös mahdollisia kiputiloja. Kun keho voi hyvin, myös mielellä on mahdollisuus voida hyvin.

eteentaivutus

Vaikuttaisitko sinäkin omaan luotisuoraan linjaukseesi jo tänään? Tee alla oleva harjoitussarja – siitä on hyvä aloittaa! Tai suuntaa Patana Balancen Facebook-sivuille. Sieltä löydät ilmaisia liikuntavinkkejä ja harjoitusvideoita!

 Luotisuora -harjoitussarja

  1. Asetu seisomaan. Aseta jalkapohjat istuinluiden leveydelle. Ojenna selkäranka: paina jalkapohjia lattiaan ja kurota päälakea kohti kattoa.

  2. Risti kädet edessä yhteen. Kurota kädet ja katse yläviistoon kohti kattoa. Ajattele, että kurotat lisää tilaa vyötärölle ja lisää pituutta selkärankaan. Pysy tässä asennossa muutaman hengityskierron ajan.
  3. Tee sivutaivutus oikealle. Ota vasemmasta kädestä kiinni ja vedä kättä kauemmas keskikehosta. Paina vasenta jalkapohjaa lattiaan. Pysy venytyksessä muutaman hengityskierron ajan. Toista toisella puolen. Palaa keskelle.

  4. Asetu lattialle selinmakuulle. Koukista polvet, aseta jalkapohjat matolle, purista jalat kevyesti yhteen. Avaa kädet T-asentoon. Kallista jalkoja oikealle. Anna selkärangan kiertyä ja pakaran nousta vasemmalta puolelta irti lattiasta. Pysy tässä asennossa niin kauan kuin se sinusta hyvältä tuntuu. Palauta sitten jalat keskelle ja toista toisella puolen.
  5. Nouse istumaan. Istu nilkkojesi ja polviesi päälle. Ojenna kädet suoraksi vartalon eteen. Kurota ylävartalo kohti lattiaa. Kurota käsiä kauemmaksi keskivartalosta. Anna selän venyä. Suunta hengitys yläselkään.
    lepoasento
Published in Kehonhallinta
keskiviikko, 31 tammikuu 2018 05:00

Miksi ryhti kaipaa kehonhuoltoa?

active-1822476 640

 

 

Ryhti on oleellinen osa sinua. Ryhtiä et voi piilottaa – ryhti on yksi ensimmäisistä asioista, jonka muut sinussa näkevät. Ryhdiltä et myöskään voi piiloutua – tunnet ja näet oman ryhtisi viimeistään silloin, kun se aiheuttaa sinulle esimerkiksi kiputiloja. Ryhti heijastaa sinussa montaa asiaa: lihaksistosi ja tuki- ja liikuntaelimistösi hyvinvointia ja kuntoa, mutta myös senhetkistä vireystilaasi ja jopa itsetuntoasi. Stressi ja huolet painavat hartioita ja koko kehoa kasaan, kun ilo ja onnistumiset saavat jalat kohoamaan maasta – ainakin kuvainnollisesti. Ryhti heijastuu myös siihen, millaiseksi itsesi tunnet: hyvinvoivassa ja ylväässä kehossa on helppo tuntea itsensä vireäksi ja jaksavaksi, kun raihnainen ja kivistävä keho vetää mielenkin maahan.  

”Jos, 30 vuoden iässä, olet kankea ja huonossa kunnossa, olet vanha. Jos, 60 vuoden iässä, olet notkea ja vahva, silloin olet nuori.” - Joseph Pilates  

 

Nykyinen elämäntapa ei tue kehon luonnollista linjausta ja hyvää ryhtiä. Istuminen, älyruutujen tuijottaminen ja vähäinen liikkuminen jättävät jälkensä kehoon. Lihakset surkastuvat, fyysinen suorituskyky heikkenee ja eri sairauksien riskit kasvavat. Selkärangan kaarien jyrkkyys kasvaa, nivelet kuluvat ja lihaskalvot venyvät. Kaikki tämä heijastuu ryhtiin ja kehon linjaukseen: pää ei enää ojennu selkärangan jatkoksi, hartiat kääntyvät eteenpäin ja selkä kaareutuu notkolle. Pian kehon tukirakenteet eivät enää jaksa kannatella kehoa huonossa ryhdissä ja kehon toiminnallisuus kärsii.

 

”Hyvän ryhdin saavuttaa vain, jos on saanut kehon koko mekanismin täydelliseen hallintaan.” - Joseph Pilates

 

On selvää, että keho kaipaa liikettä. On kuitenkin huomattava, miten kehoaan liikuttaa. Kehon luonnollisesta linjauksesta luopunut selkäranka ei löydä tietään takaisin ojennukseen ilman tietoista työskentelyä. Fyysinen harjoittelu ilman varsinaista päämäärää tai ajatusta ryhdin olemassaolosta voi kyllä edistää terveyttäsi, mutta kehosi linjausta se ei todennäköisesti muuta. Keskittyminen on liikkeen, ja ryhdin, hallinnan lähtökohta. Tietoisuuden ja ajatusten suuntaus auttaa kehoa löytämään kaiken sen potentiaalin, joka sillä luonnostaan on käytettävissä.

 

”Keskity liikkeiden oikeaan suorittamiseen jokaisella harjoituskerralla, muuten et tee niitä oikein ja menetät niiden tuoman hyödyn.” – Joseph Pilates

 

Ajatusten ja keskittymisen suuntaaminen omaan kehoon ei ole helppoa. Kun pysähdyt hetkeksi kehosi äärelle, voit havaita itsestäsi asioita, jotka aiemmin ovat jääneet tietoisuutesi ulkopuolelle. Tiedostamattomat ajatukset, tunteet ja tuntemukset voivat häiritä mielen rauhoittumista. Keskittymistä voi olla lähes mahdoton löytää ja liikkeiden tekeminen voi olla ainoastaan ulkoista suorittamista. Tällöin kannattaa olla kärsivällinen. Toistojen– ja usein myös asiantuntevan ohjauksen, myötä harjoittelu helpottuu ja muuttuu yhä kokonaisvaltaisemmaksi.

 

”10 kerran jälkeen tunnet eron, 20 kerran jälkeen näet sen ja 30 kerran jälkeen sinulla on uusi keho.” – Joseph Pilates

 

Pitkäjänteinen harjoittelu kannattaa. Kun löydät kehosi potentiaalin ja pyrit saamaan sen käyttöösi, kehosi linjaus muuttuu. Tämä heijastuu olotilaasi ja hyvinvointiisi. Ryhdin muutos voi vaikuttaa myös siihen, miten ja millaiseksi koet itsesi tai miten muut sinut kokevat ja näkevät. Ulkoinen ryhdin muutos näkyy myös sisäisen ryhdin muutoksena. Pilateksen isä, Joseph Pilates on sanonut, että ihmisen tulisi kehittää fyysistä kehoa ja psyykkistä mieltä samanaikaisesti – ei siis toisistaan erillisinä tai erillään, vaan yhdessä. Tasapainoinen mieli kaipaa kumppanikseen tasapainoista kehoa. Kun löydät mielen ja kehon tasapainon, löydät myös optimaalisen ryhdin – sisäisesti ja ulkoisesti.

 

 

Ryhtiharjoite

 

  1. Asetu seisoma-asentoon: Aseta jalkapohjat lantion leveydelle, varpaat eteenpäin. Paina jalkapohjat lattiaan. Kurota päälakea kohti kattoa.
  2. Sulje silmät. Miellä linja häntäluun ja päälaen välille. Voit ajatella, että linja kulkee häntäluusta navan pisteen (navan alapuolella), pallean pisteen (pallean kohdalla) ja kurkunpään pisteen (kurkunpään kohdalla) kautta päälakeen. Ajattele, että linja kulkee selkärangan vatsapuolella.
  3. Risti kädet edessä yhteen. Kurota kädet kohti kattoa ja nosta katse yläviistoon. Paina jalkapohjat lattiaan. Hengitä sisään. Ajattele, että kurotat lisää tilaa vyötärölle ja lisää pituutta selkärankaan. Kevennä kurotusta ja hengitä ulos. Hengitä sisään ja kurota jälleen käsiä kohti kattoa. Hengitä ulos ja rentouta. Toista muutaman kerran.
  4. Hengitä sisään ja kurota käsiä kohti kattoa. Hengitä ulos ja päästä kädet, pää ja ylävartalo laskeutumaan rentona alas kohti lattiaa. Anna ylävartalon roikkua kohti lattiaa. Anna käsien roikkua, anna pään olla painava ja roikkua kohti lattiaan. Hengitä muutama välihengitys.
  5. Hengitä sisään paikalla. Hengitä ulos ja paina jalkapohjat lattiaan. Ajattele, että navan piste liukuu kohti selkärankaa ja selkärankaa pitkin ylöspäin. Voit myös ajatella, että liu’utat vatsanseinämää kohti selkärankaa. Kun keskikeho on aktiivinen, ojenna lantio keskiasentoon ja rullaa hitaasti pystyasentoon: ojenna lanneranka, rintaranka ja kaularanka. Ojenna niska selkärangan jatkoksi. Anna selkärangan vatsapuolelle piirtämäsi linjan (kohta 2) kasvaa pituutta: anna selkärangan ojentua.
  6. Toista kurotus ja selkärankarullaus kaksi kertaa.
Published in Kehonhallinta
Sivu 2 / 2