logo
tiistai, 15 lokakuu 2019 10:30

Näyttöön perustuva valmennus

Näyttöön perustuva valmennus - siis kuka ihme sellaista tarvitsee? Mitä kontionkumman merkitystä edes on jollain homehtuneella tutkimusnäytöllä ja miksi sitä pitäisi soveltaa liikunnan ohjaukseen? Eikö se nyt riitä, että saan ne tyypit siellä tekemään sitä, mitä haluan?!näyttöönperustuva

Näyttöön perustuva valmennus on kokoelma vaikuttavan kuuloisia sanoja. Ei kuitenkaan riitä, että sanat ovat olemassa, niiden merkitys tulee myös ymmärtää – ja siirtää käytäntöön. Näyttöön perustuva valmennus on, tai ainakin sen kuuluisi olla, osoitus laadukkaasta ja ammattieettisesti kestävästä valmennustyöstä. Kun ohjaajan tai valmennuksen työ rakentuu laadukkaan tutkimusnäytön ja ajankohtaisen tiedon varaan, työllä on vakaa ja perusteltu perusta. Silloin ohjaaja ei teetätä asiakkaillaan omien mieltymyksiensä ja mielipiteidensä mukaisia liikkeitä, liikesarjoja tai liikuntaohjelmia. Sen sijaan ohjaajan valmennustyötä ohjaa tutkittu tieto, ja ohjaajan tehtävänä on soveltaa tuota tietoa asiakkaan tarpeita parhaiten vastaavaksi käytännön kokonaisuudeksi.

enymmärrä

Kuvitellaanpa seuraavanlainen tilanne. Keksin uuden liikuntametodin, jonka nimi on koivunoksalla tasapainottelu. Markkinoin liikuntametodia kertomalla sen yhdistävän meditoinnin hyödyt ja telinevoimistelun periaatteet. Lupaan liikuntametodin vähentävän stressiä, voimistavan alaraajoja ja vahvistavan osallistujan luontoyhteyttä. Mutta mistä minä tiedän liikuntametodilla olevan tällaisia vaikutuksia? Olenhan vasta keksinyt liikuntametodin, enkä oikeastaan ole kokeillut sitä käytännössä edes itsekään. Mihin perustan lupaukseni liikuntametodin vaikuttavuudesta? Vastaus: omaan mielipiteeseeni ja markkinointimetodiini. Lupaukseni ovat siis täynnä ilmaa, eikä niillä ole kestävää perustaa. Liikuntametodini voi kyllä vedota kuluttajaan, mutta metodi ei kestä tarkempaa tarkastelua. Jos asiakas etsiytyy keksimäni liikuntametodin pariin, jotta saisi voimakkaat alaraajat, hän todennäköisesti joutuu pettymään (ja putoaa raukkaparka vielä sieltä koivunoksalta yrittäessään niin kovasti saavuttaa lupaamani tavoitteet!). Tällainen tilanne olisi voitu välttää, jos uusi liikuntametodini olisi pohjautunut näyttöön perustuvaan valmennukseen.

Näyttöön perustuva valmennus tarkoittaa laadukkaan tutkimusnäytön ja parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon huomioimista käytännön valmennustyössä sekä liikunnan ja elämäntapamuutoksen ohjauksessa. 

Tutkimusnäytölle pohjautuva valmennus- ja ohjaustyö ei tarkoita, että yksilön henkilökohtainen kokemus olisi yhdentekevää. Kokemuksellisuus on tärkeä osa ihmiselämää, eikä sitä tule sivuuttaa objektiivisiin, ulkopuolelta määritettyihin kriteereihin vedoten. Näyttöön perustuva valmennus ei siis tarkoita, että kaikki vahvan tieteellisen näytön ulkopuolelle jäävä on turhaa. Kokemuksellisuus ja käytäntö yrityksineen ja erehdyksineen luovat pohjan tieteelliselle tutkimukselle, sillä ilman tutkimuskohdetta ja uusia tutkimusaiheita ei synny tietoa ja vaikuttavuuteen perustuvaa näyttöä. Asiakkaan kokemus on yksi valmennustyöhön vaikuttava tekijä. Mutta huuhaa-väitteet ja ihmelupaukset eivät kuulu näyttöön perustuvaan valmennukseen. Näyttöön perustuva valmennus pohjautuu aina tutkimusnäyttöön tai muuhun tieteelliseen selitykseen, kuten fysiikan lakeihin ja ihmisen fysiologiaan.

Näyttöön perustuvaa valmennusta noudattavan ohjaajan ei siis tarvitse jäädä odottamaan tutkimusnäyttöä satunnaistetuista ihmiskokeista voidakseen ottaa jonkin metodin omaan käyttöönsä (siinä saattaisi vierähtää kotvanen, jos toinenkin), mutta käyttöön otetun metodin taustalla on yleensä oltava jokin tieteellinen perusta. Looginen päättely kuuluu näyttöön perustuvan valmennuksen työkaluihin, mutta sen avulla toteutettu valmennus ei saa johtaa ristiriitoihin aiemman kokonaistutkimusnäytön kanssa. Toiminnan on siis oltava järkevää ja perustuttava johonkin. (Koivunoksalla tasapainotteluun pohjautuva uusi liikuntametodini tarvitsisi siis hieman hiontaa läpäistäkseen näyttöön perustuvan valmennuksen seulan.) Yksinkertaistettuna voidaankin sanoa, että näyttöön perustuva valmennus ohjaa valmentajaa oikeaan suuntaan, mutta ei anna ratkaisuja valmiina.

Published in Blogikirjoitus
keskiviikko, 09 lokakuu 2019 11:38

Voimaharjoittelu – kyllä vai ei?

 Kun olin 12-vuotias, aloin säännöllisesti käymään kuntosalilla. Vanhemmat sisarukseni olivat ahkeria kuntosalin käyttäjiä ja muistan olleeni kuntosalilla mukana, paremman lastenhoitopaikan puutteessa, jo alle kouluikäisenä. Noin kymmenen vuoden ajan kävin kuntosalilla keskimäärin 4-5 kertaa viikossa - kunnes en sitten enää käynytkään.

IMG 2185

Voimaharjoittelu on suosittu liikuntamuoto – vuodesta toiseen. Voimaharjoittelu sisältyy, eri muodoissaan, myös nykyisiin liikuntasuosituksiin. Voimaharjoittelua voi harrastaa erilaisissa paikoissa, joista kuntosali on ehkä klassisin esimerkki. Mutta tarvitseeko keho voimaharjoittelua? Miksi voimaharjoittelua pitäisi harrastaa – vai pitäisikö?

Voimaharjoittelu kannattaa, sillä voimaharjoittelulla on useita suotuisia vaikutuksia terveyteen.

Lähes itsestään selvää on, että voimaharjoittelu lisää voimaa ja lihasmassaa. Tämä puolestaan edistää suorituskykyä muissa liikuntalajeissa ja parantaa toimintakykyä esimerkiksi erilaisissa arjen askareissa (esim. reisilihasten kunto on yksi tärkeimmistä toimintakyvyn ylläpitäjistä ikääntyessä!). Lisäksi suuremmasta lihasmassasta on hyötyä erilaisissa poikkeuksellisissa tilanteissa (lihasmassa mm. suojelee tilanteessa, jossa kehon paino putoaa esimerkiksi sairauden takia rajusti). Oikein ja järkevästi toteutettu voimaharjoittelu myös ehkäisee erilaisten vammojen syntymistä ja tukee tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa.

Voimaharjoittelu kannattaa, kunhan se toteutetaan oikein ja järkevästi.

Ei ole yhdentekevää, miten voimaharjoittelua harrastaa. Valitettavan monesti voimaharjoittelun suotuisat vaikutukset voivat kärsiä siitä, että voimaharjoittelun toteutuksessa olisi parantamisen varaa. Moni tulee kuntosalille tekemään erilaisia lihaskuntoliikkeitä kuntosalilaitteissa, eikä koske vapaisiin painoihin, painolevyihin tai levytankoihin sormenpäällänsäkään. On toki tilanteita, joissa kuntosalilaitteet ovat turvallisin vaihtoehto – ja parempi kuntosalilaitteet kuin ei voimaharjoittelua ollenkaan, mutta on myös tilanteita, joissa näin ei ole. Vai kannattaako sinun mielestäsi, kahdeksan tunnin töissä istumisen lisäksi, tulla myös kuntosalille istumaan kuntosalilaitteisiin? 

Voimaharjoittelu kannattaa, jos se edistää kehon kokonaisvaltaista hyvinvointia.


IMG 2187

Ensimmäisen kymmenen vuoden ajan minun voimaharjoittelutoteutukseni oli ontuva. Olisin voinut treenata paremmin – ja säästyä monelta vaivalta myöhemmin. Kun löysin kehonhallintaharjoittelun ja kehotietoisuuteni kasvoi, ymmärsin, että olin voimaharjoittelulla vahvistanut kehoni virheasentoja ja vain pahentanut tilannettani entisestään. Jotkin lihasryhmäni olivat todella dominoivia, jotkin täysin passiivisia ja tämä näkyi muun muassa ryhdissäni ja kehonhallinnassani. Minun oli luovuttava voimaharjoittelusta – hetkeksi, jotta pystyin keskittymään kehoni linjauksen ja lihastasapainon parantamiseen. Nyt tiedän paremmin ja treenaan paremmin – myös voimaharjoittelun kohdalla.

IMG 2188

Voimaharjoittelu kiinnostaa, mutta et oikein tiedä, mistä lähteä liikkeelle? Tässä muutama ohjenuora voimaharjoitteluun:

  • Huolehdi kehon hyvästä linjauksesta ja kehonhallinnasta! Jos vain ”teet” ja ”suoritat” liikkeitä ilman, että ajattelet mitä ja miten ”teet” ja ”suoritat”, jokin menee todennäköisesti pieleen. Hahmota kehosi suunnat ja linjat. Harjoittele liikkeitä ja liikeratoja ensin mahdollisimman pienillä painoilla, mieluiten jopa pelkällä kehonpainolla, ja lisää painoja, vasta kun hallitset liikkeen kokonaan. Kuuntele kehoasi!
  • Älä vain istu kuntosalilaitteissa! Esimerkiksi ristitalja on erinomainen laite mitä erilaisimpien lihasryhmien harjoittamiseen ilman istumista.
  • Ota käyttöösi vapaat painot, painolevyt ja painotangot! Jos et tiedä, mitä tai miten niillä pitäisi treenata, kysy apua!
  • Keskity voimaharjoittelukerralla voimaharjoitteluun ja pidä alku- ja loppuverryttelyt maltillisina. Kestävyysliikunta kannattaa ajoittaa täysin eri päivälle kuin voimaharjoittelu.
  • Muista monipuolisuus! Voimaharjoittelu yksinään ei riitä. Muista myös kestävyysliikunta, liikkuvuusharjoittelu ja kehonhallintaharjoittelu!
Published in Blogikirjoitus

Kehonhallintaharjoittelu ja erilaisten liikuntatekniikoiden hiominen ei ole helppoa. Toisinaan olisi paljon helpompaa vain lähteä lenkille ja iskeä jalkaa toisen eteen asiaa sen kummemmin miettimättä. Pitemmän päälle huonossa asennossa liikkuminen tai liian suurella intensiteetillä treenaaminen kuitenkin altistaa erilaisille kiputiloille ja rasitusvammoille – tai pahimmillaan tappaa liikuntainnon heti alkuunsa.

Jos nykyihminen eläisi toisenlaisessa ympäristössä ja omin jaloin liikkuminen olisi meille luontainen ja ainoa keino hankkia ravintoa tai olla kontaktissa toisiin ihmisiin - siis toisin sanoen elää ja selviytyä, liikuntaharjoittelun määrään tai laatuun ei tarvitsisi kiinnittää huomiota. Tällaisessa todellisuudessa keho saisi riittävästi kuormitusta, ärsykkeitä ja liikettä ollakseen luonnostaan toiminnallinen ja hyvinvoiva kokonaisuus. Mutta koska länsimainen ihminen viettää nykyään suuren osan ajastaan istuen ja liikkuu paikasta A paikkaan B usein jollain muulla kuin omalla lihasvoimallaan, kehon kaipaamat ärsykkeet jäävät vaillinaisiksi. Keho mukautuu ja muokkautuu kuormituksen - tai sen puutteen, perusteella.

IMG 2074

Kun liikkumatonta kehoa alkaa jälleen, pitkästä aikaa, liikuttaa, on välttämätöntä kiinnittää huomiota liikuntaharjoittelun peruselementteihin. Tämä voi olla yllättävän hankalaa, sillä ei ole olemassa mitään yleispätevää sääntöä sille, mikä tuntivauhti on vasta-alkajalle sopiva tai kuinka monta kierrosta urheilukenttää on yhdellä kertaa kierrettävä, jotta seuraavassa kuntotestissä saa erinomaisen arvosanan. Meillä jokaisella on oma, ainutlaatuinen ja yksilöllinen lähtötilanteemme, joten myös harjoitteet vaikuttavat meissä yksilöllisesti. Naapurin liikuntaresepti on varmasti juuri naapurille oivallinen ja soveltuva, mutta omassa käytössä samainen resepti saattaisi osoittautua ihan huonoksi.

Enkö mä nyt vaan voisi ruveta tekemään? Siis heti vaan menoksi ja TÄYSII  eteenpäin?

Voit toki ruveta liikkumaan heti, kun liikuntainnostus on sinut löytänyt. Ja superhienoa, jos löydät heti kättelyssä itsellesi sopivan liikuntalajin ja tavan liikkua! Voi kuitenkin olla, että täysiä treenaaminen alkaa jossain vaiheessa tympiä – tai sitten viimeistään jonkin ajan päästä kroppa sanoo RITSRÄTSPOKS, LEPOA KIITOS! Suosittelen siis ennemmin etenemään maltillisesti ja viisaasti sekä panostamaan tekniikan kehittämiseen ja perustan luomiseen. Hommaa helpottaa huomattavasti, jos sinulla on joku, jonka kanssa voit tehdä yhteistyötä oman liikunnallisuutesi löytämisessä ja hiomisessa.

IMG 2076

Yksilöllisen valmennuksen ja ohjauksen avulla ymmärrät, miksi teet ja mitä teet. Tämä luo perustan kehittymiselle ja toiminnalliselle tulevaisuudelle. Kun sisäistät, esimerkiksi, miksi lantion sivuttaissuuntainen tuki on kävellessä tärkeää tai miksi juoksulenkkien pituutta ja vauhtia on hyvä edes joskus vaihdella, liikunnasta tulee mielekästä – ja kehoystävällistä. Siis toisin sanoen sellaista, joka kantaa ja kannattelee arkeasi vielä vuosien päästä. Silloin jumppamatolle, lenkkipolulle tai kuntosalille tulee lähteneeksi aina uudestaan ja uudestaan, ja vieläpä mielellään ja iloiten.

IMG 2073

P.S. Kun valitset ohjaajaa ja valmentajaa, ole tarkkana! Erilaiset personal trainerit, hyvinvointivalmentajat ja liikuntaneuvojat aktivoituvat syksyn tullen markkinoinnissaan. Liikunta-ala on tällä hetkellä villi ja vapaa, ja esimerkiksi personal trainereiden koulutustaustoissa on suuria eroja. Valitse viisaasti! Kysy suosituksia tutuilta ja perehdy valmentajan koulutustaustaan. Hyvään ammattietiikkaan kuuluu kertoa, missä on oppinsa ja koulutuksensa saanut sekä mikä on omaa erityisosaamisaluetta – ja mikä puolestaan ei ole.

Published in Blogikirjoitus
Sivu 1 / 2