logo
keskiviikko, 01 tammikuu 2020 10:21

Kertakäyttökulttuuria vastaan

 

 Ostan. Kokeilen.
Unohdan kaappiin.
Ostan. Käytän.
Heitän menemään.
Ostan. Ostan. Ostan.

Kulutan ilman syyllisyyttä.
Käytän ilman omatuntoa.
Heitän pois, kun en enää tarvitse.
Vaihdan uuteen, koska haluan.

En sitoudu.
En näe vaivaa.
En korjaa.
En vaali, en hoivaa, en huolehdi.

Jumaloin mahdollisuuttani käyttää ja heittää menemään.
Ylistän kertakäyttöisyyttä.
Palvon lyhytikäisyyttä.

Kulunutta vuosikymmentä voisi nimittää kertakäyttökulttuurin kulta-ajaksi. Kuluttaminen, käyttäminen ja uuden ostaminen ovat nykyajan normeja. Vaikka pinnan alla kytee muutos parempaan ja ilmastoaktivismista puhutaan paljon, käytännön tottumukset maalaavat vielä toisenlaista kuvaa. On liian helppoa kokeilla ja heittää menemään. On liian houkuttelevaa olla sitoutumatta.

IMG 2890

Kertakäyttökulttuuri tuntuu toisinaan rantautuneen myös liikunta- ja hyvinvointialalle. Aloittaessani yritystoimintani vuonna 2013, asiakkaat sitoutuivat helpommin pitkäkestoiseen harjoitteluun. Oli itsestäänselvyys, ettei kehoon voinut vaikuttaa pysyvästi kerran, kahden tai edes kahdeksan harjoittelukerran aikana. Minun ei tarvinnut yritykseni alkuaikoina perustella, miksi kehonhallintaharjoittelu vaatii sitoutumista ja aikaa, tai miksi esimerkiksi pilateksen periaatteiden todellinen ymmärtäminen ei todellakaan onnistu yhden kurssin aikana. Nyt tilanne tuntuu olevan hieman erilainen.  Joskus tuntuu, että liian usein tahdotaan nopeita tuloksia – tai ainakin halutaan ymmärtää jo heti ensimmäisellä kerralla, miksi harjoittelussa noudatetaan tiettyjä perusperiaatteita. Sitoutuminen pitkäjänteiseen harjoitteluun tuntuu toisinaan liian kovalta vaatimukselta – tai lähes tulkoon mahdottomuudelta.

Asenneilmapiirin muutos on toisaalta ymmärrettävää, sillä, kuten niin monesti hehkutetaan, nykyaika on hektistä ja kiireistä. Väitän kuitenkin, että kiireen ja hektisyyden ei olisi pakko antaa kietoa limaisia lonkeroitaan jokaiseen elämän nurkkaan.

Keho ja mieli eivät noudata kiireen ja hektisyyden määräämää aikataulua. Kehonhallinnan parantaminen ei tapahdu yhden harjoituskerran tai edes yhden harjoituskurssin aikana. Jo pelkästään kehotietoisuuden kehittäminen – tai edes siihen tarvittavien pysähtymis- ja havainnointitaitojen buustaaminen, vaatii sitoutumista säännölliseen ja pitkäkestoiseen harjoitteluun. Jos ihminen on vuosien, tai vuosikymmenien ajan, juossut tukka hulmuten kiireestä toiseen, vain raahaten omaa itseään ja kehoaan mukanaan, miten tuo sama ihminen voisi edes muutaman harjoitustunnin aikana oppia hiljentämään tahtia ja havainnoimaan kehoaan – puhumattakaan kehonhallintataitojen kehittämisestä?

IMG 2891

Kehosi ei ole kertakäyttötavaraa. Kehoa et voi heittää menemään tai vaihtaa uuteen malliin halutessasi. Olet sidoksissa samaan kehoon koko elämäsi ajan. Eikä kehosi voi hyvin ilman pitkäkestoista sitoutumista ja hoivaamista. Samaa hoivaamista ja sitoutumista kaipaa myös mielesi.

Keho haluaa erottua kertakäyttökulttuurista. Se haluaa ja ennen kaikkea tarvitsee pysähtymistä, vauhdin hiljentämistä ja rentoutumista. Keho kaipaa tietoista työskentelyä, aktivoivaa harjoittelua ja ajatusten keskittämistä käsillä olevaan hetkeen. Keho ikävöi takaisin syvään ja parantavaan yhteyteen mielen kanssa – yhteyteen, jonka palauttaminen vaatii pitkäkestoista työskentelyä, jonka huoltaminen edellyttää säännöllistä harjoittelua ja jonka toimivuus muodostaa pohjan hyvinvoinnillesi.

Kertakäyttökulttuuri kuluttaa, käyttää ja heittää menemään. Älä kohtele kehoasi kuin kulutettavissa olevaa tarjoustavaraa. Lähikaupassa ei nimittäin myydä uusia kehoja edes alennusmyyntien yhteydessä.

Kehonhallintataitojen ja kehotietoisuuden kehittäminen vaatii aikaa. Edistyminen tapahtuu usein piinallisen hitaasti, ja yhden edistysaskeleen jälkeen eteen avautuu lukemattomia uusia kehityskohteita. Sitoutuminen pitkäjänteiseen harjoitteluun on kuitenkin ainoa mahdollisuutesi voida hyvin - ja juuri sitä mahdollisuutta janoavat myös kehosi ja mielesi.

IMG 2889

Anna siis keholle ja mielellesi uusi mahdollisuus – anna itsellesi mahdollisuus voida hyvin. Sitoudu ja anna aikaa. Älä oleta kaiken edistymisen tapahtuvan yhden kurssin, tai edes yhden harjoitteluvuoden aikana. Usko muutoksiin, joita et voi silmällä välittömästi erottaa. Luota harjoittelun voimaan, mutta älä odota saavuttavasi kaikkia edistysaskelia kerralla. Huolla ja hoivaa, pitkäjänteisesti ja kärsivällisesti - silloin annat itsellesi mahdollisuuden voida hyvin.

Published in Blogikirjoitus
tiistai, 15 lokakuu 2019 10:30

Näyttöön perustuva valmennus

Näyttöön perustuva valmennus - siis kuka ihme sellaista tarvitsee? Mitä kontionkumman merkitystä edes on jollain homehtuneella tutkimusnäytöllä ja miksi sitä pitäisi soveltaa liikunnan ohjaukseen? Eikö se nyt riitä, että saan ne tyypit siellä tekemään sitä, mitä haluan?!näyttöönperustuva

Näyttöön perustuva valmennus on kokoelma vaikuttavan kuuloisia sanoja. Ei kuitenkaan riitä, että sanat ovat olemassa, niiden merkitys tulee myös ymmärtää – ja siirtää käytäntöön. Näyttöön perustuva valmennus on, tai ainakin sen kuuluisi olla, osoitus laadukkaasta ja ammattieettisesti kestävästä valmennustyöstä. Kun ohjaajan tai valmennuksen työ rakentuu laadukkaan tutkimusnäytön ja ajankohtaisen tiedon varaan, työllä on vakaa ja perusteltu perusta. Silloin ohjaaja ei teetätä asiakkaillaan omien mieltymyksiensä ja mielipiteidensä mukaisia liikkeitä, liikesarjoja tai liikuntaohjelmia. Sen sijaan ohjaajan valmennustyötä ohjaa tutkittu tieto, ja ohjaajan tehtävänä on soveltaa tuota tietoa asiakkaan tarpeita parhaiten vastaavaksi käytännön kokonaisuudeksi.

enymmärrä

Kuvitellaanpa seuraavanlainen tilanne. Keksin uuden liikuntametodin, jonka nimi on koivunoksalla tasapainottelu. Markkinoin liikuntametodia kertomalla sen yhdistävän meditoinnin hyödyt ja telinevoimistelun periaatteet. Lupaan liikuntametodin vähentävän stressiä, voimistavan alaraajoja ja vahvistavan osallistujan luontoyhteyttä. Mutta mistä minä tiedän liikuntametodilla olevan tällaisia vaikutuksia? Olenhan vasta keksinyt liikuntametodin, enkä oikeastaan ole kokeillut sitä käytännössä edes itsekään. Mihin perustan lupaukseni liikuntametodin vaikuttavuudesta? Vastaus: omaan mielipiteeseeni ja markkinointimetodiini. Lupaukseni ovat siis täynnä ilmaa, eikä niillä ole kestävää perustaa. Liikuntametodini voi kyllä vedota kuluttajaan, mutta metodi ei kestä tarkempaa tarkastelua. Jos asiakas etsiytyy keksimäni liikuntametodin pariin, jotta saisi voimakkaat alaraajat, hän todennäköisesti joutuu pettymään (ja putoaa raukkaparka vielä sieltä koivunoksalta yrittäessään niin kovasti saavuttaa lupaamani tavoitteet!). Tällainen tilanne olisi voitu välttää, jos uusi liikuntametodini olisi pohjautunut näyttöön perustuvaan valmennukseen.

Näyttöön perustuva valmennus tarkoittaa laadukkaan tutkimusnäytön ja parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon huomioimista käytännön valmennustyössä sekä liikunnan ja elämäntapamuutoksen ohjauksessa. 

Tutkimusnäytölle pohjautuva valmennus- ja ohjaustyö ei tarkoita, että yksilön henkilökohtainen kokemus olisi yhdentekevää. Kokemuksellisuus on tärkeä osa ihmiselämää, eikä sitä tule sivuuttaa objektiivisiin, ulkopuolelta määritettyihin kriteereihin vedoten. Näyttöön perustuva valmennus ei siis tarkoita, että kaikki vahvan tieteellisen näytön ulkopuolelle jäävä on turhaa. Kokemuksellisuus ja käytäntö yrityksineen ja erehdyksineen luovat pohjan tieteelliselle tutkimukselle, sillä ilman tutkimuskohdetta ja uusia tutkimusaiheita ei synny tietoa ja vaikuttavuuteen perustuvaa näyttöä. Asiakkaan kokemus on yksi valmennustyöhön vaikuttava tekijä. Mutta huuhaa-väitteet ja ihmelupaukset eivät kuulu näyttöön perustuvaan valmennukseen. Näyttöön perustuva valmennus pohjautuu aina tutkimusnäyttöön tai muuhun tieteelliseen selitykseen, kuten fysiikan lakeihin ja ihmisen fysiologiaan.

Näyttöön perustuvaa valmennusta noudattavan ohjaajan ei siis tarvitse jäädä odottamaan tutkimusnäyttöä satunnaistetuista ihmiskokeista voidakseen ottaa jonkin metodin omaan käyttöönsä (siinä saattaisi vierähtää kotvanen, jos toinenkin), mutta käyttöön otetun metodin taustalla on yleensä oltava jokin tieteellinen perusta. Looginen päättely kuuluu näyttöön perustuvan valmennuksen työkaluihin, mutta sen avulla toteutettu valmennus ei saa johtaa ristiriitoihin aiemman kokonaistutkimusnäytön kanssa. Toiminnan on siis oltava järkevää ja perustuttava johonkin. (Koivunoksalla tasapainotteluun pohjautuva uusi liikuntametodini tarvitsisi siis hieman hiontaa läpäistäkseen näyttöön perustuvan valmennuksen seulan.) Yksinkertaistettuna voidaankin sanoa, että näyttöön perustuva valmennus ohjaa valmentajaa oikeaan suuntaan, mutta ei anna ratkaisuja valmiina.

Published in Blogikirjoitus
keskiviikko, 09 lokakuu 2019 11:38

Voimaharjoittelu – kyllä vai ei?

 Kun olin 12-vuotias, aloin säännöllisesti käymään kuntosalilla. Vanhemmat sisarukseni olivat ahkeria kuntosalin käyttäjiä ja muistan olleeni kuntosalilla mukana, paremman lastenhoitopaikan puutteessa, jo alle kouluikäisenä. Noin kymmenen vuoden ajan kävin kuntosalilla keskimäärin 4-5 kertaa viikossa - kunnes en sitten enää käynytkään.

IMG 2185

Voimaharjoittelu on suosittu liikuntamuoto – vuodesta toiseen. Voimaharjoittelu sisältyy, eri muodoissaan, myös nykyisiin liikuntasuosituksiin. Voimaharjoittelua voi harrastaa erilaisissa paikoissa, joista kuntosali on ehkä klassisin esimerkki. Mutta tarvitseeko keho voimaharjoittelua? Miksi voimaharjoittelua pitäisi harrastaa – vai pitäisikö?

Voimaharjoittelu kannattaa, sillä voimaharjoittelulla on useita suotuisia vaikutuksia terveyteen.

Lähes itsestään selvää on, että voimaharjoittelu lisää voimaa ja lihasmassaa. Tämä puolestaan edistää suorituskykyä muissa liikuntalajeissa ja parantaa toimintakykyä esimerkiksi erilaisissa arjen askareissa (esim. reisilihasten kunto on yksi tärkeimmistä toimintakyvyn ylläpitäjistä ikääntyessä!). Lisäksi suuremmasta lihasmassasta on hyötyä erilaisissa poikkeuksellisissa tilanteissa (lihasmassa mm. suojelee tilanteessa, jossa kehon paino putoaa esimerkiksi sairauden takia rajusti). Oikein ja järkevästi toteutettu voimaharjoittelu myös ehkäisee erilaisten vammojen syntymistä ja tukee tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa.

Voimaharjoittelu kannattaa, kunhan se toteutetaan oikein ja järkevästi.

Ei ole yhdentekevää, miten voimaharjoittelua harrastaa. Valitettavan monesti voimaharjoittelun suotuisat vaikutukset voivat kärsiä siitä, että voimaharjoittelun toteutuksessa olisi parantamisen varaa. Moni tulee kuntosalille tekemään erilaisia lihaskuntoliikkeitä kuntosalilaitteissa, eikä koske vapaisiin painoihin, painolevyihin tai levytankoihin sormenpäällänsäkään. On toki tilanteita, joissa kuntosalilaitteet ovat turvallisin vaihtoehto – ja parempi kuntosalilaitteet kuin ei voimaharjoittelua ollenkaan, mutta on myös tilanteita, joissa näin ei ole. Vai kannattaako sinun mielestäsi, kahdeksan tunnin töissä istumisen lisäksi, tulla myös kuntosalille istumaan kuntosalilaitteisiin? 

Voimaharjoittelu kannattaa, jos se edistää kehon kokonaisvaltaista hyvinvointia.


IMG 2187

Ensimmäisen kymmenen vuoden ajan minun voimaharjoittelutoteutukseni oli ontuva. Olisin voinut treenata paremmin – ja säästyä monelta vaivalta myöhemmin. Kun löysin kehonhallintaharjoittelun ja kehotietoisuuteni kasvoi, ymmärsin, että olin voimaharjoittelulla vahvistanut kehoni virheasentoja ja vain pahentanut tilannettani entisestään. Jotkin lihasryhmäni olivat todella dominoivia, jotkin täysin passiivisia ja tämä näkyi muun muassa ryhdissäni ja kehonhallinnassani. Minun oli luovuttava voimaharjoittelusta – hetkeksi, jotta pystyin keskittymään kehoni linjauksen ja lihastasapainon parantamiseen. Nyt tiedän paremmin ja treenaan paremmin – myös voimaharjoittelun kohdalla.

IMG 2188

Voimaharjoittelu kiinnostaa, mutta et oikein tiedä, mistä lähteä liikkeelle? Tässä muutama ohjenuora voimaharjoitteluun:

  • Huolehdi kehon hyvästä linjauksesta ja kehonhallinnasta! Jos vain ”teet” ja ”suoritat” liikkeitä ilman, että ajattelet mitä ja miten ”teet” ja ”suoritat”, jokin menee todennäköisesti pieleen. Hahmota kehosi suunnat ja linjat. Harjoittele liikkeitä ja liikeratoja ensin mahdollisimman pienillä painoilla, mieluiten jopa pelkällä kehonpainolla, ja lisää painoja, vasta kun hallitset liikkeen kokonaan. Kuuntele kehoasi!
  • Älä vain istu kuntosalilaitteissa! Esimerkiksi ristitalja on erinomainen laite mitä erilaisimpien lihasryhmien harjoittamiseen ilman istumista.
  • Ota käyttöösi vapaat painot, painolevyt ja painotangot! Jos et tiedä, mitä tai miten niillä pitäisi treenata, kysy apua!
  • Keskity voimaharjoittelukerralla voimaharjoitteluun ja pidä alku- ja loppuverryttelyt maltillisina. Kestävyysliikunta kannattaa ajoittaa täysin eri päivälle kuin voimaharjoittelu.
  • Muista monipuolisuus! Voimaharjoittelu yksinään ei riitä. Muista myös kestävyysliikunta, liikkuvuusharjoittelu ja kehonhallintaharjoittelu!
Published in Blogikirjoitus
Sivu 1 / 3