logo
tiistai, 15 lokakuu 2019 10:30

Näyttöön perustuva valmennus

Näyttöön perustuva valmennus - siis kuka ihme sellaista tarvitsee? Mitä kontionkumman merkitystä edes on jollain homehtuneella tutkimusnäytöllä ja miksi sitä pitäisi soveltaa liikunnan ohjaukseen? Eikö se nyt riitä, että saan ne tyypit siellä tekemään sitä, mitä haluan?!näyttöönperustuva

Näyttöön perustuva valmennus on kokoelma vaikuttavan kuuloisia sanoja. Ei kuitenkaan riitä, että sanat ovat olemassa, niiden merkitys tulee myös ymmärtää – ja siirtää käytäntöön. Näyttöön perustuva valmennus on, tai ainakin sen kuuluisi olla, osoitus laadukkaasta ja ammattieettisesti kestävästä valmennustyöstä. Kun ohjaajan tai valmennuksen työ rakentuu laadukkaan tutkimusnäytön ja ajankohtaisen tiedon varaan, työllä on vakaa ja perusteltu perusta. Silloin ohjaaja ei teetätä asiakkaillaan omien mieltymyksiensä ja mielipiteidensä mukaisia liikkeitä, liikesarjoja tai liikuntaohjelmia. Sen sijaan ohjaajan valmennustyötä ohjaa tutkittu tieto, ja ohjaajan tehtävänä on soveltaa tuota tietoa asiakkaan tarpeita parhaiten vastaavaksi käytännön kokonaisuudeksi.

enymmärrä

Kuvitellaanpa seuraavanlainen tilanne. Keksin uuden liikuntametodin, jonka nimi on koivunoksalla tasapainottelu. Markkinoin liikuntametodia kertomalla sen yhdistävän meditoinnin hyödyt ja telinevoimistelun periaatteet. Lupaan liikuntametodin vähentävän stressiä, voimistavan alaraajoja ja vahvistavan osallistujan luontoyhteyttä. Mutta mistä minä tiedän liikuntametodilla olevan tällaisia vaikutuksia? Olenhan vasta keksinyt liikuntametodin, enkä oikeastaan ole kokeillut sitä käytännössä edes itsekään. Mihin perustan lupaukseni liikuntametodin vaikuttavuudesta? Vastaus: omaan mielipiteeseeni ja markkinointimetodiini. Lupaukseni ovat siis täynnä ilmaa, eikä niillä ole kestävää perustaa. Liikuntametodini voi kyllä vedota kuluttajaan, mutta metodi ei kestä tarkempaa tarkastelua. Jos asiakas etsiytyy keksimäni liikuntametodin pariin, jotta saisi voimakkaat alaraajat, hän todennäköisesti joutuu pettymään (ja putoaa raukkaparka vielä sieltä koivunoksalta yrittäessään niin kovasti saavuttaa lupaamani tavoitteet!). Tällainen tilanne olisi voitu välttää, jos uusi liikuntametodini olisi pohjautunut näyttöön perustuvaan valmennukseen.

Näyttöön perustuva valmennus tarkoittaa laadukkaan tutkimusnäytön ja parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon huomioimista käytännön valmennustyössä sekä liikunnan ja elämäntapamuutoksen ohjauksessa. 

Tutkimusnäytölle pohjautuva valmennus- ja ohjaustyö ei tarkoita, että yksilön henkilökohtainen kokemus olisi yhdentekevää. Kokemuksellisuus on tärkeä osa ihmiselämää, eikä sitä tule sivuuttaa objektiivisiin, ulkopuolelta määritettyihin kriteereihin vedoten. Näyttöön perustuva valmennus ei siis tarkoita, että kaikki vahvan tieteellisen näytön ulkopuolelle jäävä on turhaa. Kokemuksellisuus ja käytäntö yrityksineen ja erehdyksineen luovat pohjan tieteelliselle tutkimukselle, sillä ilman tutkimuskohdetta ja uusia tutkimusaiheita ei synny tietoa ja vaikuttavuuteen perustuvaa näyttöä. Asiakkaan kokemus on yksi valmennustyöhön vaikuttava tekijä. Mutta huuhaa-väitteet ja ihmelupaukset eivät kuulu näyttöön perustuvaan valmennukseen. Näyttöön perustuva valmennus pohjautuu aina tutkimusnäyttöön tai muuhun tieteelliseen selitykseen, kuten fysiikan lakeihin ja ihmisen fysiologiaan.

Näyttöön perustuvaa valmennusta noudattavan ohjaajan ei siis tarvitse jäädä odottamaan tutkimusnäyttöä satunnaistetuista ihmiskokeista voidakseen ottaa jonkin metodin omaan käyttöönsä (siinä saattaisi vierähtää kotvanen, jos toinenkin), mutta käyttöön otetun metodin taustalla on yleensä oltava jokin tieteellinen perusta. Looginen päättely kuuluu näyttöön perustuvan valmennuksen työkaluihin, mutta sen avulla toteutettu valmennus ei saa johtaa ristiriitoihin aiemman kokonaistutkimusnäytön kanssa. Toiminnan on siis oltava järkevää ja perustuttava johonkin. (Koivunoksalla tasapainotteluun pohjautuva uusi liikuntametodini tarvitsisi siis hieman hiontaa läpäistäkseen näyttöön perustuvan valmennuksen seulan.) Yksinkertaistettuna voidaankin sanoa, että näyttöön perustuva valmennus ohjaa valmentajaa oikeaan suuntaan, mutta ei anna ratkaisuja valmiina.

Published in Blogikirjoitus

Kehonhallintaharjoittelu ja erilaisten liikuntatekniikoiden hiominen ei ole helppoa. Toisinaan olisi paljon helpompaa vain lähteä lenkille ja iskeä jalkaa toisen eteen asiaa sen kummemmin miettimättä. Pitemmän päälle huonossa asennossa liikkuminen tai liian suurella intensiteetillä treenaaminen kuitenkin altistaa erilaisille kiputiloille ja rasitusvammoille – tai pahimmillaan tappaa liikuntainnon heti alkuunsa.

Jos nykyihminen eläisi toisenlaisessa ympäristössä ja omin jaloin liikkuminen olisi meille luontainen ja ainoa keino hankkia ravintoa tai olla kontaktissa toisiin ihmisiin - siis toisin sanoen elää ja selviytyä, liikuntaharjoittelun määrään tai laatuun ei tarvitsisi kiinnittää huomiota. Tällaisessa todellisuudessa keho saisi riittävästi kuormitusta, ärsykkeitä ja liikettä ollakseen luonnostaan toiminnallinen ja hyvinvoiva kokonaisuus. Mutta koska länsimainen ihminen viettää nykyään suuren osan ajastaan istuen ja liikkuu paikasta A paikkaan B usein jollain muulla kuin omalla lihasvoimallaan, kehon kaipaamat ärsykkeet jäävät vaillinaisiksi. Keho mukautuu ja muokkautuu kuormituksen - tai sen puutteen, perusteella.

IMG 2074

Kun liikkumatonta kehoa alkaa jälleen, pitkästä aikaa, liikuttaa, on välttämätöntä kiinnittää huomiota liikuntaharjoittelun peruselementteihin. Tämä voi olla yllättävän hankalaa, sillä ei ole olemassa mitään yleispätevää sääntöä sille, mikä tuntivauhti on vasta-alkajalle sopiva tai kuinka monta kierrosta urheilukenttää on yhdellä kertaa kierrettävä, jotta seuraavassa kuntotestissä saa erinomaisen arvosanan. Meillä jokaisella on oma, ainutlaatuinen ja yksilöllinen lähtötilanteemme, joten myös harjoitteet vaikuttavat meissä yksilöllisesti. Naapurin liikuntaresepti on varmasti juuri naapurille oivallinen ja soveltuva, mutta omassa käytössä samainen resepti saattaisi osoittautua ihan huonoksi.

Enkö mä nyt vaan voisi ruveta tekemään? Siis heti vaan menoksi ja TÄYSII  eteenpäin?

Voit toki ruveta liikkumaan heti, kun liikuntainnostus on sinut löytänyt. Ja superhienoa, jos löydät heti kättelyssä itsellesi sopivan liikuntalajin ja tavan liikkua! Voi kuitenkin olla, että täysiä treenaaminen alkaa jossain vaiheessa tympiä – tai sitten viimeistään jonkin ajan päästä kroppa sanoo RITSRÄTSPOKS, LEPOA KIITOS! Suosittelen siis ennemmin etenemään maltillisesti ja viisaasti sekä panostamaan tekniikan kehittämiseen ja perustan luomiseen. Hommaa helpottaa huomattavasti, jos sinulla on joku, jonka kanssa voit tehdä yhteistyötä oman liikunnallisuutesi löytämisessä ja hiomisessa.

IMG 2076

Yksilöllisen valmennuksen ja ohjauksen avulla ymmärrät, miksi teet ja mitä teet. Tämä luo perustan kehittymiselle ja toiminnalliselle tulevaisuudelle. Kun sisäistät, esimerkiksi, miksi lantion sivuttaissuuntainen tuki on kävellessä tärkeää tai miksi juoksulenkkien pituutta ja vauhtia on hyvä edes joskus vaihdella, liikunnasta tulee mielekästä – ja kehoystävällistä. Siis toisin sanoen sellaista, joka kantaa ja kannattelee arkeasi vielä vuosien päästä. Silloin jumppamatolle, lenkkipolulle tai kuntosalille tulee lähteneeksi aina uudestaan ja uudestaan, ja vieläpä mielellään ja iloiten.

IMG 2073

P.S. Kun valitset ohjaajaa ja valmentajaa, ole tarkkana! Erilaiset personal trainerit, hyvinvointivalmentajat ja liikuntaneuvojat aktivoituvat syksyn tullen markkinoinnissaan. Liikunta-ala on tällä hetkellä villi ja vapaa, ja esimerkiksi personal trainereiden koulutustaustoissa on suuria eroja. Valitse viisaasti! Kysy suosituksia tutuilta ja perehdy valmentajan koulutustaustaan. Hyvään ammattietiikkaan kuuluu kertoa, missä on oppinsa ja koulutuksensa saanut sekä mikä on omaa erityisosaamisaluetta – ja mikä puolestaan ei ole.

Published in Blogikirjoitus

MiiaKolmioPiha

Uutta vuotta on takana jo reilu kuukausi. Uuden elämän alku, uudet lupaukset, uudet rutiinit – kaikki ne teesit ja mainoslauseet, johon vuoden vaihtumisen myötä tuli retkahdettua ja vakuutettua: ”Nyt se alkaa – nyt jätän kaiken vanhan ja laitan kaiken uusiksi! Uusi elämä, uudet harrastukset, uusi ruokavalio, uusi liikunnallinen elämäntapa! Nyt juuri, kaikki uusiksi! Vanhat paheet jääköön historiaan!”

Arki hiipii kuitenkin voitolle hitaasti. Työmatkapyöräily ei houkutakaan kolmenkymmenen asteen pakkasessa ja varatut ryhmäliikuntatunnitkin kaatuvat lasten sairastelukierteeseen. Mehudieetti alkaa tökkiä jo kolmen päivän jälkeen ja voisilmäpullat eksyvät kahvin kaveriksi kuin itsestään. Liian innokkaasti aloitettu juoksuharrastus lopahtaa liukastumiseen talvisilla teillä, eikä portaitakaan voi enää valita kyynärsauvojen kanssa. Into ja motivaatio hukkuvat lumisateisiin ja vanhat totutut tavat pääsevät voitolle. Huono omatunto vaivaa, mutta minkäs teet? Tällaista tämä elämä nyt vain on. Ainakin tuli yritettyä.

Vaan tuliko yritettyä liikaa kerralla? Olivatko itselle asetetut vaatimukset aivan liian suuria ja kohtuuttomia – melkeinpä jopa tuomittuja epäonnistumaan? Piilikö liian suurissa lupauksissa ja toiveissa jopa salainen ja tiedostamaton toive, ettei elämäntaparemontti tällä(kään) kerralla ottaisi tulta purjeisiin? Tulipahan silti yritettyä – eikö?

Jokainen hetki elämästä voi olla suurten tapahtumien alkuhetki. – Joseph Pilates

Uusien rutiinien vakiinnuttaminen vaatii suunnitelmallisuutta, järjestelmällisyyttä ja sitkeyttä, mutta ennen kaikkea realistisia tavoitteita. Pienilläkin teoilla voi saada isoja vaikutuksia omaan terveyteen ja hyvinvointiin. Jos arkipäivien liikunta on aiemmin koostunut lähinnä parkkipaikoilta sisätiloihin siirtymisistä, jo auton parkkeeraaminen sata metriä kauemmas lisää arkipäivien liikuntamäärää. Eikä lenkkeilynkään aloittamisen tarvitse tarkoittaa heti tunnin lenkille lähtemistä, vaan jo kymmenen minuutin kävelylenkki voi aluksi riittää – onhan sekin jo huomattavan paljon enemmän kävelyminuutteja kuin aiemmin.

Meillä ihmisillä saattaa olla vääristyneitä käsityksiä terveellisten elämäntapojen vakiinnuttamisesta. Saatamme ajatella, että kaikki elintavat on rysäytettävä kerralla kuntoon – niin kuin naapuri teki, ja osallistuipa vieläpä maratonillekin samana vuonna!  Toki tällainen lähestymistapa saattaa toisille sopia (ja se naapurikin varmasti on nähnyt paljon vaivaa oman elämäntaparemonttinsa ja maratonkokemuksensa eteen!). Useammat meistä kaipaavat kuitenkin todennäköisemmin hieman lempeämpää ja pala kerrallaan etenevää elämäntapojen muutosmallia – ja ennen kaikkea sellaista muutostapaa, joka sopii juuri omaan elämäntilanteeseen.

IMG 8726

 

Jokainen elämäntilanne on aina yksilöllinen ja ainutlaatuinen – se, mikä sopii toiselle, ei välttämättä ole mahdollista toisenlaisen elämäntilanteen kanssa kamppailevalle. Omaa elämäänsä ja sen muutosmahdollisuuksia on välttämätöntä tarkastella realistisesti: Mihin juuri minun resurssini tässä elämäntilanteessa ja tässä hetkessä riittävät? Mikä on liikaa, mikä on liian vähän – mikä on tarpeeksi? Onko jotain, mistä voisin ja mistä minun tulisi luopua terveellisten elämäntapojen saavuttamiseksi?

Terveellinen elämäntapa on valinta. Se on valinta, joka on käytännössä tehtävä joka päivä uudelleen ja uudelleen. Länsimainen elämäntyyli tarjoaa valittavaksi myös toisenlaisia vaihtoehtoja – esimerkiksi ruutuaikaa liikunnan sijaan tai pikaruokaa terveellisen ravinnon korvaajaksi. Terveellisten elintapojen vakiinnuttamiseen tarvitaan rutiineja ja päättäväisyyttä - ei liian suuria vaatimuksia tai odotuksia, vaan sitkeyttä ja lempeyttä. Ja lopulta, päättäväisyyden ja sitkeyden jälkeen voi huomata, että terveellisistä elintavoista on kuin vaivihkaa tullut tärkeä ja välttämätön osa arkipäivää – kuin luotettava kumppani, josta ei halua luopua edes toisenlaisten vaihtoehtojen edessä.

IMG 1749

 

Vinkit elämäntaparemonttiin:

1. Ole realistinen! Minkälaisiin muutostoimenpiteisiin sinulta tällä hetkellä löytyy resursseja?
2. Ole lempeä! Mikä on tarpeeksi ja mikä riittää?
3. Etene askel kerrallaan! Millaisia välietappeja sinun kannattaa itsellesi asettaa?
4. Älä vertaa itseäsi muihin! Mikä sopii juuri sinun ainutlaatuiseen elämäntilanteeseesi?

Ja jos se tuntuu sinusta hyvältä ja resurssisi sen sallivat:

5. Anna sosiaaliselle tuelle mahdollisuus! Miksi yrittäisit yksin, jos voit tehdä myös yhdessä?

Published in Blogikirjoitus