logo
keskiviikko, 09 lokakuu 2019 11:38

Voimaharjoittelu – kyllä vai ei?

 Kun olin 12-vuotias, aloin säännöllisesti käymään kuntosalilla. Vanhemmat sisarukseni olivat ahkeria kuntosalin käyttäjiä ja muistan olleeni kuntosalilla mukana, paremman lastenhoitopaikan puutteessa, jo alle kouluikäisenä. Noin kymmenen vuoden ajan kävin kuntosalilla keskimäärin 4-5 kertaa viikossa - kunnes en sitten enää käynytkään.

IMG 2185

Voimaharjoittelu on suosittu liikuntamuoto – vuodesta toiseen. Voimaharjoittelu sisältyy, eri muodoissaan, myös nykyisiin liikuntasuosituksiin. Voimaharjoittelua voi harrastaa erilaisissa paikoissa, joista kuntosali on ehkä klassisin esimerkki. Mutta tarvitseeko keho voimaharjoittelua? Miksi voimaharjoittelua pitäisi harrastaa – vai pitäisikö?

Voimaharjoittelu kannattaa, sillä voimaharjoittelulla on useita suotuisia vaikutuksia terveyteen.

Lähes itsestään selvää on, että voimaharjoittelu lisää voimaa ja lihasmassaa. Tämä puolestaan edistää suorituskykyä muissa liikuntalajeissa ja parantaa toimintakykyä esimerkiksi erilaisissa arjen askareissa (esim. reisilihasten kunto on yksi tärkeimmistä toimintakyvyn ylläpitäjistä ikääntyessä!). Lisäksi suuremmasta lihasmassasta on hyötyä erilaisissa poikkeuksellisissa tilanteissa (lihasmassa mm. suojelee tilanteessa, jossa kehon paino putoaa esimerkiksi sairauden takia rajusti). Oikein ja järkevästi toteutettu voimaharjoittelu myös ehkäisee erilaisten vammojen syntymistä ja tukee tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa.

Voimaharjoittelu kannattaa, kunhan se toteutetaan oikein ja järkevästi.

Ei ole yhdentekevää, miten voimaharjoittelua harrastaa. Valitettavan monesti voimaharjoittelun suotuisat vaikutukset voivat kärsiä siitä, että voimaharjoittelun toteutuksessa olisi parantamisen varaa. Moni tulee kuntosalille tekemään erilaisia lihaskuntoliikkeitä kuntosalilaitteissa, eikä koske vapaisiin painoihin, painolevyihin tai levytankoihin sormenpäällänsäkään. On toki tilanteita, joissa kuntosalilaitteet ovat turvallisin vaihtoehto – ja parempi kuntosalilaitteet kuin ei voimaharjoittelua ollenkaan, mutta on myös tilanteita, joissa näin ei ole. Vai kannattaako sinun mielestäsi, kahdeksan tunnin töissä istumisen lisäksi, tulla myös kuntosalille istumaan kuntosalilaitteisiin? 

Voimaharjoittelu kannattaa, jos se edistää kehon kokonaisvaltaista hyvinvointia.


IMG 2187

Ensimmäisen kymmenen vuoden ajan minun voimaharjoittelutoteutukseni oli ontuva. Olisin voinut treenata paremmin – ja säästyä monelta vaivalta myöhemmin. Kun löysin kehonhallintaharjoittelun ja kehotietoisuuteni kasvoi, ymmärsin, että olin voimaharjoittelulla vahvistanut kehoni virheasentoja ja vain pahentanut tilannettani entisestään. Jotkin lihasryhmäni olivat todella dominoivia, jotkin täysin passiivisia ja tämä näkyi muun muassa ryhdissäni ja kehonhallinnassani. Minun oli luovuttava voimaharjoittelusta – hetkeksi, jotta pystyin keskittymään kehoni linjauksen ja lihastasapainon parantamiseen. Nyt tiedän paremmin ja treenaan paremmin – myös voimaharjoittelun kohdalla.

IMG 2188

Voimaharjoittelu kiinnostaa, mutta et oikein tiedä, mistä lähteä liikkeelle? Tässä muutama ohjenuora voimaharjoitteluun:

  • Huolehdi kehon hyvästä linjauksesta ja kehonhallinnasta! Jos vain ”teet” ja ”suoritat” liikkeitä ilman, että ajattelet mitä ja miten ”teet” ja ”suoritat”, jokin menee todennäköisesti pieleen. Hahmota kehosi suunnat ja linjat. Harjoittele liikkeitä ja liikeratoja ensin mahdollisimman pienillä painoilla, mieluiten jopa pelkällä kehonpainolla, ja lisää painoja, vasta kun hallitset liikkeen kokonaan. Kuuntele kehoasi!
  • Älä vain istu kuntosalilaitteissa! Esimerkiksi ristitalja on erinomainen laite mitä erilaisimpien lihasryhmien harjoittamiseen ilman istumista.
  • Ota käyttöösi vapaat painot, painolevyt ja painotangot! Jos et tiedä, mitä tai miten niillä pitäisi treenata, kysy apua!
  • Keskity voimaharjoittelukerralla voimaharjoitteluun ja pidä alku- ja loppuverryttelyt maltillisina. Kestävyysliikunta kannattaa ajoittaa täysin eri päivälle kuin voimaharjoittelu.
  • Muista monipuolisuus! Voimaharjoittelu yksinään ei riitä. Muista myös kestävyysliikunta, liikkuvuusharjoittelu ja kehonhallintaharjoittelu!
Published in Blogikirjoitus
keskiviikko, 13 maaliskuu 2019 07:31

MutKun EI mulla ole AIKAA!

IMG 0577

Kiire, tuo selän takana hönkivä nykyajan apulainen. Kiire, kiire, kiire. Kaikilla on kiire. Kiire jonnekin, kiire jostain, kiire kiirehtimään. Aikaa ei tunnu olevan tarpeeksi ja kuitenkin pitäisi saada mahdottoman paljon aikaan. Kello kulkee liian lujaa ja työt kasaantuvat. Stressi alkaa ahdistaa ja aikataulut tulevat uniinkin. Ei ole aikaa pysähtyä, ei ole aikaa liikkua, ei ole aikaa melkeinpä hengittää.

Vajaa kymmenen vuotta sitten tein ensimmäistä pro gradu -tutkielmaani, joka liittyi ihmisen aikakäsitykseen. Eräs haastateltavistani totesi, että kiireen hiipiessä elämään hänellä on tapana nostaa jalat ylös ja odottaa kiireen menevän ohi. Niinpä, silloin ajattelin sinisilmäisesti. Enhän vielä tiennyt mitään ruuhkavuosikiireiden kyllästämistä arkipäivistä!

IMG 0579

 

Nykyään kiire on minullekin erittäin tuttu seuralainen. Minulla on kaksi alle kouluikäistä lasta, oma yritys jakahdet maisteritason opinnot ja pitkä joogaopettajakoulutus meneillään. Vanha maalaistalo, mitä kunnostaa, peltoa ja metsää, mistä huolehtia ja parisuhde, jota huoltaa ja vaalia. Huh! Alkoi ihan hengästyttää, kun tämän kaiken kirjoitti auki!

Kun kiire puristaa rintaa, ihminen usein tinkii siitä, mistä voi. Monilla tämä saattaa tarkoittaa oman hyvinvoinnin hoitamisen siirtämistä tuonnemmaksi. Lenkit jäävät tekemättä ja liikkuvuusharjoittelut unohtuvat. Liikuntasuosituksiin törmätessä tulee vain huono omatunto, jonka oma mieli siirtää äkkiä syrjään. MutKun EI mulla ole AIKAA!

Liikunnan on todettu edistävän terveyttä useilla eri tavoilla. Liikuntaharjoittelu ei pelkästään vaikuta fyysiseen terveyteen, vaan sillä on vaikutuksia myös psyykkisen terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Toisin sanoen aika, minkä käytät liikkumiseen, hyödyttää sinua monin eri tavoin. Voisi jopa väittää, että liikuntaa sijoitettu aika on kuin laittaisi rahaa pankkiin tosi korkeakorkoiselle tilille! (Kuten joogaopettajani eräässä koulutuksessa osuvasti totesi.)

"Fyysinen kunto on onnellisuuden ensimmäinen edellytys." - Joseph Pilates

Liikuntarutiinit vaativat juurruttamista ja tahtoa onnistua. Aikaa liikunnalle voi, niin halutessaan, löytää kummallisistakin paikoista. 5 minuuttia sieltä ja 10 minuuttia tuolta, 7,5 minuuttia ennen lounasta ja 8,5 minuuttia iltaruoan kypsyessä uunissa. Aina ei tarvitse lähteä kuntosalille tai viiden kilometrin päähän pururadalle liikuttaakseen kehoaan. Esimerkiksi oma koti on erinomainen paikka huolehtia omasta terveydestään liikunnan keinoin.

MutKun sulla ON AIKAA! Väitän, että jokainen voi löytää omasta päivästään aikaa liikunnalle. Liikuntatuokion ei tarvitse tarkoittaa aina 60 minuutin yhtäjaksoista treeniä. Ei todellakaan! Liikuntaharjoittelun voi hyvin jakaa myös pienempiin osiin. Entä jos rytmittäisit päiväsi vaikka kolmen 10 minuutin liikuntajaksojen ympärille? (Toki yhtäjaksoista, pidempikestoista harjoitteluakaan ei tule täysin unohtaa.)

Alla viisi + yksi vinkkiä liikuntaharjoittelun aikatauluttamiseen omaan kalenteriin!

5 + 1 vinkkiä liikunta-ajan löytämiselle:

  1. Jaa liikunta pieniin osiin! Esimerkiksi: Tee 10 minuutin herättelevä treeni heti herättyäsi, virkistävä treeni ennen lounasta ja palauttava treeni työpäivän jälkeen. Tee esimerkiksi: selkärangan kiertoja ja ojennuksia, kyykkyyn-ylös -hyppyjä, punnerruksia, askelkyykkyjä, polven nostoja seisten, spidermaneja, eteentaivutuksia seisten, lantion nostoja ja selkärankarullauksia selinmakuulla.
  2. Karsi turhat ajansyöpöt päivistäsi! Selaatko somea, viestitätkö whatsappilla paljon, luetko uutisia monta kertaa päivässä? Voisiko jotain karsia kokonaan ja jotain edes vähentää?
  3. Ota ilo irti hyötyliikunnasta! Liiku työmatkat, keksi lasten kanssa liikunnallista tekemistä, lisää siivoukseen erilaisia kuntoliikkeitä mukaan (tee esimerkiksi askelkyykkyjä imuroinnin lomassa) tai kolaa naapurinkin piha puhtaaksi.
  4. Sovi liikuntatreffit! Miksi nähdä ystäviä istuen kahvin ääressä, kun voitte käyttää saman ajan liikkumiseen ja vaihtaa kuulumisia liikunnan keskellä? Vie puoliso romanttiselle kävelyretkelle tai vietä laatuaikaa lapsen kanssa liikkuen!
  5. Delegoi ja rytmitä! Jaa vastuualueet perheessä, yhdistä voimasi ystävän kanssa (käykää esimerkiksi kaupassa toistenne puolesta) tai osta vaikka siivouspalvelu paikalliselta yritykseltä. Rytmitä arkiaskareet viikkokalenteriin selkeästi ja suunnittele ajankäyttö etukäteen. Kun et toimi pelkältä fiilispohjalta, vaan etukäteen rakennetun suunnitelman mukaan, ajankäyttösi järkevöityy ja taloudellistuu.

+ Ekstravinkki: Kun seuraavan kerran olet niin väsynyt ja uupunut, että tekisi mieli vain upota sohvannurkkaan loppuillaksi, tee pieni liikuntapyrähdys ennen väsymyskoomaan vaipumista! Hypi, pompi, punnerra ja hyppää X-hyppyjä! Juokse paikallasi! Nosta syke korkealle ja katso, mitä mielialalle tapahtuu.

P.S. Onko aikaa liikunnalle edelleen mahdoton löytää? Mitä jos lähdetään yhteiselle aikasalapoliisiretkelle? Laita viestiä ja tuumataan yhdessä, miten liikuntaharjoittelun saisi juurrutettua sinun kalenteriisi!

Published in Blogikirjoitus
maanantai, 11 helmikuu 2019 12:46

Liiku lapsi, liiku!

”Se kiipeää koko ajan joka paikkaan: lipaston päälle, pöydälle seisomaan, kirjahyllyyn jäämään jumiin hyllyjen väliin… Ihan koko ajan liikkeessä; juoksee kun pitäisi kävellä, hyppii kun pitäisi olla paikallaan tai vähintään heiluu paikallaan kun pitäisi olla hiljaa!”

IMG 7949

Pienellä lapsella on tarve olla fyysisesti aktiivinen. Kiipeily, juokseminen, tömisteleminen ja jopa toisinaan paikallaan pysymisen vaikeus kertovat lapsen suuresta sisäisestä vetovoimasta liikkua ja pysyä liikkeessä. Liikkuminen kehittää motorisia taitoja ja valmistaa pohjaa liikunnalliselle elämälle. Aivan turhaan lapsi ei siis halua liikkua ja olla menossa koko ajan. Päinvastoin! Motoristen taitojen kehittämisen lisäksi lapsuuden liikunta-aktiivisuudella on havaittu olevan vaikutuksia yksilön terveydelle myös myöhemmässä elämässä.

Luonnollisesti lasten välillä on temperamenttipiirteistä johtuvia eroja siinä, kuinka ikiliikkujia he luonnostaan ovat: kun toinen lapsi vasta verkkaisesti ja ympäristöään tutkiskellen kulkee eteenpäin, toinen lapsi on siinä ajassa jo kiivennyt kolme kertaa kiipeilytelineen korkeimmalle huipulle ja laskeutunut sieltä vähän turhankin vauhdikkaasti alas. Jokaisella lapsella on kuitenkin synnynnäinen halu - ja vastaavasti oikeus!- liikkua. Siinä missä toinen liikkuu luontaisesti vauhdikkaammin ja rämäpäisemmin, toinen liikkuu varovaisemmin ja omaan tahtiinsa edeten. Molemmat ovat yhtä tärkeitä luonnollisia liikkumisen tapoja.

Lapsille on olemassa omat liikuntasuositukset: Alle 8-vuotiaiden lasten päivään tulisi sisältyä vähintään kolme tuntia fyysistä aktiivisuutta. Yli tunnin istumisjaksoja tulisi välttää. Fyysinen aktiivisuus voi olla erilaisia hippaleikkejä, kiipeilyä, uinti tai esimerkiksi hiihtoa – nämä ovat esimerkkejä vauhdikkaasta fyysisestä aktiivisuudesta. Metsäretkeily, polkupyöräily tai luistelu puolestaan asettuvat reippaan ulkoilun kategoriaan ja kevyttä liikuntaa ovat esimerkiksi kävely, pallonheitto, keinuminen ja tasapainoilu. Vauhdikasta fyysistä aktiivisuutta olisi hyvä harrastaa noin tunti päivässä ja loput fyysisen aktiivisuuden suositusmäärästä voi kerryttää reippaasta ulkoilusta ja kevyestä liikunnasta.

Suositukset ovat hyvä tienviitta matkalla kohti liikunnallista elämää. Tärkeää olisikin, että lapsen synnynnäistä ja luonnollista tarvetta liikkua tuettaisiin ja pidettäisiin yllä. Aina se ei kuitenkaan ole helppoa tai edes kovin mukavaa. Joskus väsyttää, laiskottaa ja ei vaan huvittaisi – lasta tai hänen liikunnallisuuttaan tukevaa aikuista. Aikuistakin voi nimittäin joskus pänniä koko liikuntatouhu – eikä X-kirjaimen muodossa maassa makaava leikki-ikäinen (jonka mukaan koko hippaleikki on tällä hetkellä ”ihan tyhmä ja tylsä!”) ainakaan edesauta asiaa. Koko homman voi tietysti vetää överiksi ja mennä maahan lapsen kaveriksi makaamaan (voihan siinä maassakin tehdä vaikka X-kirjaimen mallista voimistelua!), tai sitten voi hieman pakittaa ja miettiä uudenlaisia lähestymistapoja asiaan. Miten olisi takaperin hippaleikki? Entä uskaltaisiko aikuinen kiivetä lapsen kanssa puuhun – edes siihen toiseksi alimmalle oksalle? Entä ilmapallon jahtaaminen tuulisella säällä (ennen kuin se pallorukka poksahtaa johonkin terävään)?

  

Tai jos oikein tiukkapaikka tulee, voit tulostaa koko perheelle tälläiset yhteiset liikuntapuuhakortit:
liikuntakortit

(Kun klikkaat "read more" - löydät alareunasta kohdan Download attachments, mistä kortit löytyvät PDF-muodossa.)

 

Liikutaan ja voidaan hyvin! Ihan koko perhe!

Lisätietoja lasten liikuntasuosituksista voi kurkata täältä:

Varhaiskasvatuksen fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75405/OKM21.pdf

Published in Blogikirjoitus