logo
maanantai, 29 huhtikuu 2019 12:06

Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi?

Kokonaisvaltainen hyvinvointi on käsite, jota näkee hyvin monissa asiayhteyksissä. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla saatetaan mainostaa esimerkiksi liikuntapalvelua, lomamatkaa tai mielen hyvinvointiin keskittyviä palveluita. Hyvinvointi tuntuu olevan aika in ja pop. No, jokainen meistä kai haluaa voida hyvin. Mutta mitä kokonaisvaltainen hyvinvointi, tai lyhyemmin hyvinvointi, oikeastaan on? Mistä asiasta silloin oikeastaan puhutaan, kun puhutaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista? Ja miksi minä(kin) tituleeraan itseäni kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin asiantuntijaksi?

Harva kokonaisvaltaisella hyvinvoinnilla itseään markkinoiva tai sitä käsitettä käyttävä on oikeasti perehtynyt merkityksiin käsitteen takana. No, minä olen. Olen lukenut aiheeseen liittyen monia tutkimusartikkeleita, tiivistänyt niiden ajatuksia ja tehnyt omaa tutkimusta graduni parissa aiheeseen liittyen. Jotta sinun ei tarvitsisi tehdä samanlaista pohjustustyötä ymmärtääksesi kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin käsitettä, kerron lyhyesti havainnoistani.  

Hyvinvointi on käsite, joka liittyy elämänlaatuun. Elämänlaadulle on olemassa useita erilaisia määritelmiä, mutta jokainen niistä liittyy jollain tapaa yksilön hyvinvointiin. Maailman terveysjärjestö, WHO on vuonna 1997 määritellyt elämänlaadun yksilön henkilökohtaiseksi kokemukseksi omasta hyvinvoinnistaan. Näin ollen elämänlaadussa on itse asiassa kyse ihmisen omasta hyvinvointikokemuksesta.

Elämänlaatu voidaan jakaa eri osa-alueisiin. WHO:n määritelmässä elämänlaatu jaetaan mm. fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen elämänlaadun osa-alueeseen. Elämänlaatu on siis laaja ja moniulotteinen käsite. Vastaavasti voidaan ajatella, että hyvinvointi on käsitteenä yhtä laaja ja moniulotteinen. Kun puhutaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, puhutaan siis laajasti yksilön hyvinvointikokemukseen vaikuttavista tekijöistä. Kyse ei siis ole vain yksittäisestä hyvinvoinnin tai elämänlaadun osa-alueesta.

Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin käsitettä käytetään hyvin väljästi ja uskaliaasti. Olisi kuitenkin tärkeää ja tarpeellista pystyä tarvittaessa perustelemaan 1) miksi käsitettä käytetään 2) mitä sillä tarkoitetaan ja 3) miten käsitteen käyttö perustellaan.

 9290051 2 kopio

Minä puhun kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista omien palvelujeni yhteydessä useamman syyn yhteissummana. Haluatko kuulla miksi?

Yritykseni pääpaino on liikuntapalveluissa: yksilöllisessä liikuntavalmennuksessa ja liikuntaneuvonnassa, ryhmäliikuntaohjauksissa ja (pian) verkkovalmennuksissa. Liikuntaharjoittelun on todettu vaikuttavan elämänlaatuun useammalla eri elämänlaadun osa-alueella. Näin ollen liikuntaharjoittelu ei pelkästään paranna fyysistä hyvinvointikokemusta, vaan sillä on vaikutuksia myös esimerkiksi psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin osa-alueisiin. Lisäksi olen erikoistunut erityisesti niin kutsuttuihin holistisiin liikuntamuotoihin (pilates & jooga), joiden tarkoituksena on vaikuttaa kehoon ja mieleen. Koska yhdistän ohjaustunteihini vielä erilaisia tietoisuusharjoituksia, holistinen vaikutus korostuu harjoitustunneillani.

Nyt minun tekisi mieli käyttää kulunutta mainoslausetta ja jatkaa eikä tässä vielä kaikki! Olen liikunnan ammattilainen: olen käynyt pitkiä lajiohjaajakoulutuksia ja valmistun pian terveystieteiden maisteriksi liikuntalääketieteen pääaineesta. Mutta sen lisäksi olen myös paljon muuta: olen loppuvaiheen psykologian maisteriopiskelija ja vuonna 2010 valmistunut teologian maisteri. Minulla on siis maisteritason yliopistokoulutusta kolmelta eri alalta, jotka edustavat elämänlaadun suhteen osa-alueilta fyysinen, psyykkinen ja henkinen. Lisäksi erityisesti teologian ja psykologian opinnot ovat koulineet minua vahvasti vuorovaikutuksen ja viestinnän keinoihin, joten tältä osin myös sosiaalinen elämänlaadun osa-alue on ollut vahvasti yliopisto-opinnoissani läsnä.

Teoriatason tietämyksestä ei kuitenkaan ole juurikaan hyötyä, jos osaamista ei ole voinut/ei voi siirtää käytäntöön: aiempi työhistoriani on evankelisluterilaisen kirkon parissa (arvokasta ja monipuolista työkokemusta elämään ja elämänlaadun eri osa-alueisiin liittyen) ja vuodesta 2013 lähtien olen pyörittänyt omaa yritystäni – siis toisin sanoen pystynyt siirtämään myöhempien opintojeni tiedon heti yritystasolla käytäntöön. (Ja miten odotankaan tulevaa kesää ja sitä, kun viimein laajennan yritystarjontaani vuorovaikutuksen ja psyykkisen valmennuksen saloihin!)

Niinpä, yhteenvetona kaikelle tälle: Kokonaisvaltainen hyvinvointi on käsitteenä laaja ja sen käytössä tulisi huomioida käsitteen moniuloitteisuus. Kokonaisvaltainen hyvinvointi edellyttää aina useamman eri elämänlaadun osa-alueen huomioimista ja ymmärtämistä. Ja mitä omaan nimitykseeni tulee, niin nyt, 6v yritykseni perustamisen ja satojen yliopistoissa kerrytettyjen opintopisteiden jälkeen, uskallan nimittää itseäni kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin asiantuntijaksi. 

 

maanantai, 22 huhtikuu 2019 07:16

Arkiahdistus

Pääsiäinen tuli ja meni. Saitko nauttia pitkästä vapaasta? Kiireettömästä oleilusta ja läheisten/ystävien/itsesi laatuseurasta? Huomenna alkaisi arki ja vähä kerrassaan alkaa ahdistaa. Tuntuuko ajatus arjesta vastenmielisestä ja raskaalta? Jos tuntuu, eikä ole muuten ensimmäinen kerta, voi olla paikallaan hetkeksi pysähtyä miettimään, miksi näin on.

Arjen käynnistymisvaikeudet voivat ilmetä:

  • fyysisenä väsymyksenä
  • psyykkisenä väsymyksenä
  • kyllästymisenä ja turhautumisena

… ja niiden taustalla voi vaikuttaa:

  • univelka, riittämätön unensaanti?
  • uupumus, stressi, riittämätön palautuminen arjessa?
  • omat toiveet/tarpeet täyttämättä/kuulematta? omien ennakko-oletusten ja arjen vastaamattomuus?

Kolahtiko joku kohta? Mitä siitä? Ihminen jaksaa jonkin aikaa kulkea voimiensa ja jaksamisensa äärirajoilla. Niinpä esimerkiksi kiireinen ja kuormittava hetki yksityiselämässä tai työelämässä ei vielä välttämättä tarkoita oman jaksamisen romahtamista lähitulevaisuudessa. Hälytyskellojen olisi kuitenkin syytä soida, jos kiire ja kuormittavuus jatkuvat pidemmän aikaa - ja arjen ja vapaan kontrasti muuttuu syvemmäksi kerta kerran jälkeen.

IMG 1073

DING-DONG! Hälytyskellot soivat jo! Mitä sitten? Jos arki alkaa tuntua aina vain vastenmielisemmältä, on korjausliikkeiden aika. Silloin on hyvä pysähtyä ja tarkastella:

  • Mitä voit muuttaa arjessasi HETI? Onko jokin asia, minkä voit korjata mahdollisimman pian?
  • Mitä voit muuttaa pidemmällä aikavälillä? Usein muutokset kannattaa rakentaa kestäviksi hitaasti – minkä muutosprosessin voit käynnistää nyt ja edetä pala kerrallaan?
  • Mitä et voi muuttaa? Mitkä ovat sellaisia asioita, mihin sinä et voi vaikuttaa?

Kun haluat korjata arkeasi aikaisempaa toimivammaksi ja jaksamista tukevaksi, etene pienin askelin. Älä edes yritä muuttaa kaikkea kerralla sellaiseksi kuin haluat – on nimittäin hyvin todennäköistä, että tulet epäonnistumaan näin yrittäessäsi. Aseta siis muutostoiveet tärkeysjärjestykseen ja etene pala kerrallaan. Jos unensaantisi on esimerkiksi riittämätöntä, aikaista nukkumaanmenoaikaasi korkeintaan 10 minuutin sykleissä. Hidas muutosprosessi on armollinen – olisihan nimittäin perin ikävää, jos alkaisit tuntea kuormitusta ja stressiä myös kuormituksen ja stressin pienennysprosessista!

Aseta realistisia tavoitteita ja etsit ratkaisuja yhdessä. Jos esimerkiksi kotiarjen kuormittavuus kolahtaa sinun niskaasi enemmän kuin puolisolle, tarvitset puolison apua tasataksesi arjen taakan. Tai jos sinulla on menossa työelämässä keskimääräistä kuormittavampi projekti, tarvitset ehkä työn ulkopuolella enemmän palautumisaikaa. Koska edes puolisosi ei ole ajatuksenlukija, sanoita omia tunteitasi ja tarpeitasi minäviestien avulla: ”Minusta tuntuu/minä tarvitsen/kaipaan/haluan…” Usein kuormituksen keskellä itseilmaisu kääntyy nimittäin sinäsyytöksiksi: ”Sinä et koskaan/sinä aina…” Syytökset kuitenkin saattavat aktivoida toisessa puolustuskannan - ja asia syytöksien takana jää kuulematta. Panosta siis vuorovaikutukseen!

On myös tärkeä hyväksyä sellaiset asiat, mitä et tällä hetkellä voi muuttaa. Sellaisia valitettavasti on – joskus vähän enemmänkin. Pikkulapsiperheessä yöunet voivat olla repaleisia useamman vuoden ajan, yksinelävän arkiaskareita ei voi jakaa toisenkin aikuisen kannettavaksi eikä yllättäviä vastoinkäymisiä voi ennakoida tai delegoida jonkun muun harteille. Silloin vaihtoehdoksi jää etsiä voimavaroja lisääviä keinoja arkisen todellisuuden sallimissa rajoissa.

IMG 1079

Jos taas kuulut siihen onnekkaaseen porukkaan, jonka arkiahdistus ei ole vielä hälytyskellojen tasolla, voit huokaista helpotuksesta. On ihan ok, että harmittaa, kun jokin kiva loppuu. Siis toisin sanoen, on ihan normaalia, että pitkän vapaan jälkeen mieli huokailee kaihoisasti koettujen lomahetkien perään. Se usein kertoo siitä, että vapaalla oli mukavaa ja sai viettää aikaa mieluisen tekemisen parissa. Muista siis itsemyötätunto ja sanoita itsellesi omia fiiliksiä: ”Minulla oli tosi kivaa pääsiäisvapaan aikana. Sain tehdä paljon asioita, mitä normaaliarjessa en välttämättä ehtisi. Nyt harmittaa ja masentaa, kun pääsiäisvapaa loppuu. Minua saa harmittaa ja masentaa.” Empatian osoittaminen itselle antaa tunteille niiden tarvitseman tilan ja ajan – ja usein helpottaa eteenpäin suuntaamista ja arkeen palaamista.

perjantai, 12 huhtikuu 2019 07:55

Liikunnan yksilöllinen vaikuttavuus

Jokainen ihminen on ainutlaatuinen. Ei ole toista samanlaista yksilöä kuin sinä. Sinun ajatuksesi, tunteesi, toiveesi ja unelmasi ovat ainutlaatuisia ja uniikkeja. Myös kehosi on ainutlaatuinen ja yksilöllinen. Kenenkään toisen keho ei ole juuri samanlainen kuin sinun kehosi. Niinpä sinä olet, kuten minäkin olen, kokonaisuutena täysin yksilöllinen ja ainutlaatuinen.

Paljon puhutaan liikunnan positiivista vaikutuksista. Voidaan esimerkiksi sanoa, että liikunta vaikuttaa positiivisesti elämänlaatuun, alentaa riskiä sairastua erilaisiin sairauksiin tai vaikuttaa suotuisasti esimerkiksi korkeaan verenpaineeseen tai glukoositoleranssiin. Ovathan lukuisat tutkimukset osoittaneet, miten liikuntaharjoittelu on hyvä ja kustannustehokas tapa vaikuttaa positiivisesti omaan terveyteen.

IMG 1299

Kerron sinulle totuuden. Minä en voi luvata sinulle, että liikunta juuri sinun kohdallasi vaikuttaa esimerkiksi kohonneeseen verenpaineeseen suotuisasti. En voi 100% varmuudella sanoa, että se, mikä useissa tutkimuksissa on osoitettu todeksi, välttämättä olisi totta juuri sinun kohdallasi. Koska meitä ei ole rakennettu samalla liukuhihnalla toistemme peilikuviksi, on mahdotonta etukäteen sanoa, miten liikuntaharjoittelu juuri sinun terveyteesi vaikuttaa. Ennustajapalvelut kun eivät kuulu valikoimiini.

Mitä, siis ovatko kaikki liikuntaan liitetyt terveysväittämät todellisuudessa täyttä potaskaa?

 Vastaus: eivät ole. Liikunnan on lukuisissa tutkimuksissa todettu vaikuttavan terveyteen positiivisesti.  Säännöllinen liikuntaharjoittelu voi esimerkiksi:

  • alentaa kohonnutta verenpainetta kliinisesti merkitsevästi 
    (ts. verenpaineessa tapahtuneella laskulla on käytännössä merkitystä terveyden kannalta)
  • vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä
  • ehkäistä ja hoitaa tyypin 2 diabetesta;
    esim. lisätä elimistön insuliiniherkkyyttä ja parantaa glukoositoleranssia
  • vaikuttaa suotuisasti painonhallintaan
  • vaikuttaa mielenterveyteen suotuisasti;
    esim. vähentää depression ja ahdistuneisuuden koettuja oireita
  • parantaa sosiaalista hyvinvointi

Listaa voisi jatkaa vielä useamman kohdan verran. Liikuntaharjoittelu voi siis vaikuttaa terveyteesi useilla eri tavoilla. Kukaan ei voi kuitenkaan etukäteen sanoa, miten liikuntaharjoittelu juuri sinun terveyteesi vaikuttaa. Liikuntaharjoittelu voi vaikuttaa positiivisesti fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiisi sekä fyysiseen ja psyykkiseen terveyteesi – mutta en voi luvata, että jokin tietty liikuntaharjoittelun terveysvaikutus toteutuu juuri sinun kohdallasi. Silloin lupaisin sinulle jotain sellaista, mitä en todellisuudessa voi 100% varmasti etukäteen tietää.

Sen verran uskallan sanoa, että on hyvin epätodennäköistä, ettei liikuntaharjoittelu vaikuttaisi mihinkään terveytesi osa-alueeseen positiivisesti. Liikunnan terveysvaikutusten tiedetään olevan osittain kytköksissä geeneihin. Olisikin erittäin epätodennäköistä, että jossain olisi olemassa yksilö, joka olisi geneettisesti koodattu niin, että kaikki liikunnan terveysvaikutukset jäisivät hänen kohdallaan toteutumatta; yksilö, joka ei saisi liikunnasta mitään positiivista hyötyä elämäänsä. Teoriassa kai kaikki on mahdollista, mutta käytännössä tällainen käänteinen lottovoitto olisi aika harvinaista.

Ahaa, siis voin edelleen onnitella itseäni hyvästä terveysvalinnasta suunnatessani lenkille?

 Kyllä voit. Voit hyvin antaa itsellesi yläfemmat lenkkeilyn jälkeen ja todeta, että tulipahan tehtyä hyvä ajankäyttövalinta oman terveyden kannalta. Todennäköistä nimittäin on, että vaikutit lenkillä suotuisasti moneen eri terveytesi palaseen. 

IMG 8726

Siispä yhteenvetona: Liikuntaharjoittelun on todettu vaikuttavan terveyteen positiivisesti usealla eri terveyden osa-alueella. Liikunnan terveysvaikutukset ovat kuitenkin yksilöllisiä ja niinpä etukäteen ei voida sanoa, millaisia yksittäisiä terveysvaikutuksia säännöllisellä liikuntaharjoittelulla sinun elämääsi on. Sen sijaan voidaan todeta, että tutkimusten mukaan liikunta on taloudellinen ja yksinkertainen tapa vaikuttaa positiivisesti omaan kokonaisterveyteen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Ja mitä tulee yksittäisiin terveysvaikutuksiin – ne saat omalla kohdallasi selville vain kokeilemalla (siis sitoutumalla säännölliseen liikuntaharjoitteluun).

perjantai, 05 huhtikuu 2019 05:50

ÄLÄ ISTU!

Nykyajan ruutuaika ja istuminen eivät ole hyväksi keholle. Melkein jokainen tänä päivänä tietää tämän. Silti minäkin juuri parhaillani istun sohvalla kirjoittamassa tätä blogitekstiä. Ja sinä mahdollisesti luet tätä tekstiä paikallasi istuen.

Jokainen meistä istuu jossain vaiheessa vuorokautta - tämä on tosiasia, mikä on vain hyväksyttävä. Kuitenkin yhtä iso tosiasia on, ettei ihmiskehoa ole tarkoitettu istumaan pitkiä aikoja. Istuminen passivoi kehon ja rasittaa esimerkiksi lannerangan rakenteita aivan eri tavalla kuin seisominen tai liikkuminen. Suurin osa kehon lihaksista ei joudu tekemään töitä kehon ollessa istuma-asennossa. Toistuva istuminen, tai laajemmin paikalla löhöäminen, saa aikaan muutoksia myös kudostasolla. Niinpä paljon istuva keho alkaa hiljalleen puristua kasaan kuin vuotava ilmapallo.

Tutkimustiedon mukaan jo yli 10 minuutin yhtäjaksoinen istuminen ja paikallaan oleminen, sedentaarinen aika, lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Myös diabetesriski kasvaa sedentaarisesti vietetyn ajan myötä. Huomattavaa on, että liikunnalla ei voida täysin poistaa runsaan paikallaanolon lisäämää sairausriskiä. Liikunta pienentää sairastumisriskiä ja jossain määrin näin kompensoi sedentaarisesti vietetyn ajan aiheuttamia haittoja, mutta ei poista niitä kokonaan. No, joissain tutkimuksissa on kyllä havaittu, että yli 90 minuutin erittäin raskastehoinen liikunta päivässä voi nollata istumisen aiheuttamia haitat. Tämä kuitenkin tarkoittaa todellakin vähintään 1,5 tunnin hyvin rankkaa liikuntaharjoitusta päivässä - käytännössä tähän yltävät siis vain huippu-urheilijat. Me muut sen sijaan joudumme tarkkailemaan sedentaarisesti viettämäämme aikaa oman terveytemme tähden.

IMG 0822

Mitä istumisen vähentämiseksi voi sitten tehdä? Yksinkertaisesti: 1) Vältä turhaa istumista aina kuin voit. 2) Katkaise yhtäjaksoinen istuminen niin usein kuin voit. 3) Kompensoi istumisen vaikutuksia liikunnalla.

Miten tämän voi käytännössä toteuttaa? Olet varmasti kuullut aiemminkin, että esimerkiksi seisomapöytä on erittäin hyvä ratkaisu toimistotyöläiselle. Seisominen aktivoi keskikehon ja raajojen lihaksia tavoilla, jotka istuessa jäävät tavoittamatta. Voit myös halutessasi seisoa vaikkapa tasapainotyynyn - tai jos oikein kunnon treeniä haluat, tasapainolaudan päällä. Tällöin lihaksesi joutuvat todellakin aktivoitumaan ja pieni tasapainotteleva liike keventää staattisen seisomisen aiheuttamia mahdollisia jännitystiloja. Jos seisomapöytä ei ole sinulle mahdollinen, jaloittele niin usein kuin se on mahdollista. Ja jos se on mahdollista, lisää jaloittelutaukoihin poweria! Tee muutama askelkyykky, kurotus + rullaus tai vaikkapa pieni X-hyppysarja. Näin lihakset aktivoituvat ja niiden aineenvaihdunta vilkastuu. Ja muista säännöllinen liikunta-aika istumisajan kompensoijana! Liiku ja ole aktiivinen – joka päivä.