logo
torstai, 26 syyskuu 2019 15:26

Kun elämä tuo eteesi uusia polkuja…

…kuuntele itseäsi, ole rohkea ja astu omannäköiseesi elämään.

Elämä tuo aika ajoin eteen tilanteita, joissa joutuu valitsemaan oman elämänsä suuntaa. Jatkanko niin kuin ennenkin - kävelen samaa tietä, ohitan samat tutut maisemat, kierrän saman kiven ympäri ja palaan samaa tietä takaisin, uudestaan ja uudestaan? Vai suuntaanko uuteen - otan askeleen sivukujalle, heittäydyn täysin uusien maisemien varaan ja raivaan tieni ennalta tuntemattomien esteiden yli, enkä kenties koskaan enää palaa takaisin?

Be yourself – everyone else is already taken. – Oscar Wilde

Oman itsensä ja omannäköisensä elämän löytäminen on elämän mittainen prosessi. Polku, jolle astuit 10 vuotta sitten, ei välttämättä enää tunnu omalta tai edes toimivalta. Esimerkiksi ammatillinen identiteettisi voi olla nuukahtanut tai henkilökohtainen elämäsi voi tarvita kipeää kasvunaaltoa. Kun omassa elämässä alkaa hiertää jokin, voi olla paikallaan hetkeksi pysähtyä ja puntaroida omaa tilannetta. Millainen sinä haluat juuri tänään, tässä elämäntilanteessa olla? Millainen haluat olla huomenna – entä vuoden päästä? Millaisia ratkaisuja haluat tehdä ja millaista arkea haluat elää?

38B78D1E CDCA 477A B1B0 614F6A7FC9DE

Joskus omaa elämää voi olla todella vaikea katsoa hieman etäämpää, arvioiden ja pohtien. Oma identiteetti voi olla rakentunut monien vuosien ajan tiettyjen valintojen tai tavoitteiden varaan. Hetkellinen syväsukellus omaan itseen voi paljastaa, etteivät nuo samat valinnat tai tavoitteet enää tunnu tärkeiltä tässä elämäntilanteessa. Samalla voi kuitenkin tuntua todella vaikealta astua pois valitusta suunnasta, sillä tutun polun kulkeminen on houkuttelevan turvallinen vaihtoehto. Kaikkein vaikeinta on olla omalle itselleen rehellinen.

Even if I knew that tomorrow the world would go to pieces, I would still plant my apple tree. – Martin Luther

Kun elämä on urautunut kulkemaan samaa tietä eteenpäin, voi tuntua lähes mahdottomalta tehdä arkeen suuria, tai edes pieniä, muutoksia. Pelko täyttää mielen. Entä jos valitsen uuden ja tuntemattoman ja epäonnistun? Entä jos kaikesta huolimatta huomaankin kaipaavani vanhaan? Entä jos eksyn, enkä enää tiedä, missä olen tai kuka olen?

Uuden polun valitseminen vaatii rohkeutta – ja toisinaan jopa uhkarohkeutta. Mutta ennen kaikkea se vaatii luottamusta elämään ja tulevaisuuteen. Siihen, että elämä kantaa ja kannattelee – silloinkin, jos valittu polku johtaa loputtomalta tuntuvaan umpikujaan ja saa kyseenalaistamaan aiemmin tekemäsi valinnat.

Maybe you are searching among the branches, for what only appears in the roots. – Rumi

Elämä kantaa ja kannattelee. Umpikujasta löytyy uudet keinot jatkaa matkaa. Tulee uusia polkuja ja uusia sivuaskelia. Uusia päätöksiä ja uusia valintoja. Jokainen ottamasi askel ja kulkemasi polku on kuitenkin sinun omasi – osa sinunnäköistäsi elämää.

Kehonhallintaharjoittelu ja erilaisten liikuntatekniikoiden hiominen ei ole helppoa. Toisinaan olisi paljon helpompaa vain lähteä lenkille ja iskeä jalkaa toisen eteen asiaa sen kummemmin miettimättä. Pitemmän päälle huonossa asennossa liikkuminen tai liian suurella intensiteetillä treenaaminen kuitenkin altistaa erilaisille kiputiloille ja rasitusvammoille – tai pahimmillaan tappaa liikuntainnon heti alkuunsa.

Jos nykyihminen eläisi toisenlaisessa ympäristössä ja omin jaloin liikkuminen olisi meille luontainen ja ainoa keino hankkia ravintoa tai olla kontaktissa toisiin ihmisiin - siis toisin sanoen elää ja selviytyä, liikuntaharjoittelun määrään tai laatuun ei tarvitsisi kiinnittää huomiota. Tällaisessa todellisuudessa keho saisi riittävästi kuormitusta, ärsykkeitä ja liikettä ollakseen luonnostaan toiminnallinen ja hyvinvoiva kokonaisuus. Mutta koska länsimainen ihminen viettää nykyään suuren osan ajastaan istuen ja liikkuu paikasta A paikkaan B usein jollain muulla kuin omalla lihasvoimallaan, kehon kaipaamat ärsykkeet jäävät vaillinaisiksi. Keho mukautuu ja muokkautuu kuormituksen - tai sen puutteen, perusteella.

IMG 2074

Kun liikkumatonta kehoa alkaa jälleen, pitkästä aikaa, liikuttaa, on välttämätöntä kiinnittää huomiota liikuntaharjoittelun peruselementteihin. Tämä voi olla yllättävän hankalaa, sillä ei ole olemassa mitään yleispätevää sääntöä sille, mikä tuntivauhti on vasta-alkajalle sopiva tai kuinka monta kierrosta urheilukenttää on yhdellä kertaa kierrettävä, jotta seuraavassa kuntotestissä saa erinomaisen arvosanan. Meillä jokaisella on oma, ainutlaatuinen ja yksilöllinen lähtötilanteemme, joten myös harjoitteet vaikuttavat meissä yksilöllisesti. Naapurin liikuntaresepti on varmasti juuri naapurille oivallinen ja soveltuva, mutta omassa käytössä samainen resepti saattaisi osoittautua ihan huonoksi.

Enkö mä nyt vaan voisi ruveta tekemään? Siis heti vaan menoksi ja TÄYSII  eteenpäin?

Voit toki ruveta liikkumaan heti, kun liikuntainnostus on sinut löytänyt. Ja superhienoa, jos löydät heti kättelyssä itsellesi sopivan liikuntalajin ja tavan liikkua! Voi kuitenkin olla, että täysiä treenaaminen alkaa jossain vaiheessa tympiä – tai sitten viimeistään jonkin ajan päästä kroppa sanoo RITSRÄTSPOKS, LEPOA KIITOS! Suosittelen siis ennemmin etenemään maltillisesti ja viisaasti sekä panostamaan tekniikan kehittämiseen ja perustan luomiseen. Hommaa helpottaa huomattavasti, jos sinulla on joku, jonka kanssa voit tehdä yhteistyötä oman liikunnallisuutesi löytämisessä ja hiomisessa.

IMG 2076

Yksilöllisen valmennuksen ja ohjauksen avulla ymmärrät, miksi teet ja mitä teet. Tämä luo perustan kehittymiselle ja toiminnalliselle tulevaisuudelle. Kun sisäistät, esimerkiksi, miksi lantion sivuttaissuuntainen tuki on kävellessä tärkeää tai miksi juoksulenkkien pituutta ja vauhtia on hyvä edes joskus vaihdella, liikunnasta tulee mielekästä – ja kehoystävällistä. Siis toisin sanoen sellaista, joka kantaa ja kannattelee arkeasi vielä vuosien päästä. Silloin jumppamatolle, lenkkipolulle tai kuntosalille tulee lähteneeksi aina uudestaan ja uudestaan, ja vieläpä mielellään ja iloiten.

IMG 2073

P.S. Kun valitset ohjaajaa ja valmentajaa, ole tarkkana! Erilaiset personal trainerit, hyvinvointivalmentajat ja liikuntaneuvojat aktivoituvat syksyn tullen markkinoinnissaan. Liikunta-ala on tällä hetkellä villi ja vapaa, ja esimerkiksi personal trainereiden koulutustaustoissa on suuria eroja. Valitse viisaasti! Kysy suosituksia tutuilta ja perehdy valmentajan koulutustaustaan. Hyvään ammattietiikkaan kuuluu kertoa, missä on oppinsa ja koulutuksensa saanut sekä mikä on omaa erityisosaamisaluetta – ja mikä puolestaan ei ole.

keskiviikko, 14 elokuu 2019 07:13

Vuorovaikutuksen täsmätärpit

Loma oli ja meni. Koit ehkä ihanaa yhteistä aikaa perheesi kanssa: kiireettömiä päiviä, yhteisiä retkiä ja yhdessä luotuja muistoja. Ja todennäköisesti koit myös sitä vähemmän ihanaa aikaa: selvitit ristiriitoja, riitelit rakentavasti (ja ehkä myös hieman vähemmän rakentavasti), menetit hermosi ja melkein jopa järkesi. Mitä enemmän yhteistä aikaa, sitä enemmän mahdollisuuksia kolahtaa, kovaäänisesti, yhteen. Ja mitä enemmän kolahtaa yhteen, sitä vaikeampi on jaksaa edes yrittää panostaa omaan vuorovaikutukseen.

Onneksi arki tulee ja pelastaa. Ei ole aikaa riidellä ainakaan niin paljoa. – Vaan meneeköhän se sittenkään niin?

”Ihmisten ongelmat ovat kuin sipuleita – ne muodostavat kerroksia. Vasta kun uloimmat kerrokset on poistettu, on mahdollista päästä käsiksi ydinongelmaan.” Thomas Gordon

Vuorovaikutus ei muutu miksikään, jos sitä ei aktiivisesti pyri muuttamaan. Yhteisen ajan ja siten yhteisen vuorovaikutuksen puute voi pelastaa hetkellisesti, mutta todellisuudessa kyse on vain ongelman siirtämisestä tuonnemmaksi – siis viimeistään sinne seuraavaan yhteiseen lomaan. Vuorovaikutustilanteet parantuvat vain harjoittelemalla ja tietoisella työskentelyllä. Siis toisin sanoen sillä, että edes yrittää petrata omaa vuorovaikutuskäyttäytymistään.

”Aktiivinen kuuntelu auttaa selvittämään uloimman ongelman, jotta lopulta on mahdollista päästä käsiksi todelliseen ongelmaan.”  Thomas Gordon


Ei kuitenkaan kannata tavoitella kuuta taivaalta! Pienetkin edistysaskeleet ovat joskus tavattoman suuria harppauksia – ainakin pitemmällä aikavälillä. Niinpä kokosin arjen käynnistämiseen muutamia yksinkertaisia, mutta tehokkaita vuorovaikutuksen täsmätärppejä. Poimi näistä itsellesi sopivimmat, aloita vuorovaikutusharjoittelu – ja ota ensimmäinen askel kohti toimivampaa arkea! (Kurkkaa myös kohta 5, jossa on kuvattu kaksi erilaista vuorovaikutustilannetta.)

  1. Kuuntele aktiivisesti. Mitä ja mistä keskustelukumppanisi haluaa sinulle kertoa? Ota huomioon, että keskustelun toinen osapuoli ei välttämättä sano heti suoraan sitä, mikä hänen mieltään todellisuudessa painaa.  Keskustelukumppani saattaa jopa puhua aivan jostain muusta ja purkaa tunteitaan aivan toiseen asiaan kuin siihen, mikä hänen mieleltään todellisuudessa vie tilaa. Älä takerru sanoihin tai lauseisiin, vaan kuuntele asiaa niiden takana.
  1. Sanoita tunteita. Tunteiden sanoittaminen yhdistetään helposti lapsiin, mutta todellisuudessa jokainen meistä tarvitsee kohdatuksi ja kuulluksi tulemista – myös tunteiden tasolla. Jos puolisosi esimerkiksi laittaa puhtaita ruoka-astioita paikalleen turhan kovakouraisesti, sanoita hänen tunteitaan sen sijaan, että huomauttaisit astioiden menevän kohta rikki puolison käsittelyssä. Onko puoliso ärtynyt, kyllästynyt, kiukkuinen, stressaantunut, väsynyt, harmistunut? Tunteiden sanoittaminen avaa oven laajemmalle vuorovaikutukselle.
  1. Käytä minäviestejä. Kun kerrot, miltä asia sinusta tuntuu ja miksi sinusta tuntuu siltä, saat toisen todennäköisemmin kuuntelemaan sinua. Sen sijaan, jos kerrot kuinka ”sinä et koskaan/sinä aina/sinun syytäsi on”, toinen todennäköisesti sulkee korvansa jo heti alkumetreillä – sillä kukapa jaksaisi kuunnella sinäsyytöksiä. Onhan aivan eri asia sanoa ”Minusta tuntuu epäreilulta ja väsyttävältä, kun joudun etsimään likapyykkiä ympäri taloa.” kuin ”Sinä jätät aina likaiset sukkasi keskelle lattiaa! Sinä et koskaan vie pyykkejäsi pyykkikoriin!”.
  1. Anna aikaa. Toimintatapojen muuttaminen on hidasta. Olet voinut käyttää tiettyä vuorovaikutusmallia vuosia, joten on epärealistista olettaa muutoksen tapahtuvan päivissä. Iloitse pienistä onnistumisista ja ole lempeä itsellesi, jos/kun epäonnistut. Pysyvät muutokset saavutetaan pitkäjänteisellä työllä.
  1. Käytännön esimerkit:

    Näinhän tämä perinteisesti on saattanut mennä -vuorovaikutusesimerkki:
    Lapsi kertoo ensimmäisistä koulupäivistään: ”Minä en tykkää koulusta! Opettaja on ihan tyhmä!” Vanhempi: ”Älä puhu noin rumasti!” Lapsi viskaa lelun vihaisesti seinään ja huutaa: ”Se on totta!” Vanhempi: ”Noh, noh, EI saa heitellä tavaroita! Rauhoitu nyt!” Lapsi: ”Tyhmä opettaja! Tyhmä sinä!” Lapsi juoksee pois paikalta.
    Tulos: Lapsen tunne ja asia tunteen takana jää kuulematta ja lapsi kohtaamatta.

    Kokeile mieluummin tätä –vuorovaikutusesimerkki:
    Lapsi kertoo ensimmäisistä koulupäivistään: ”Minä en tykkää koulusta! Opettaja on ihan tyhmä!” Vanhempi: ”Koulu tuntuu sinusta inhottavalta.” Lapsi polkee jalkaa, heittelee tavaroita ja huutaa: ”Ihan tyhmää!” Vanhempi: ”Sinä olet tosi vihainen.” Lapsi ei sano mitään, mutta viskelee edelleen tavaroita. Vanhempi odottaa pienen hetken ja toteaa: ”Minusta tuntuu, että koulussa tapahtui jotain tänään.” Lapsi on hiljaa ja tiuskaisee sitten: ”Minä en osannut!” Vanhempi katsoo lasta ja kysyy: ”Sinusta tuntuu, että sinä et osannut koulussa tänään?” Lapsi kurtistaa kulmiaan ja toteaa vihaisesti: ”Niin! Opettaja sanoi minulle, että se oli väärin!” Lapsi nielaisee ja sanoo nopeasti: ”Ja muut nauroivat!” Vanhempi silittää lapsen kättä ja sanoo: ”Sinusta tuntui inhottavalta, kun muut nauroivat.” Lapsi nyökkää ja kuiskaa pienellä äänellä: ”Niin.” Vanhempi jatkaa silittämistä ja toteaa lempeästi: ”Sinulle tuli paha mieli.” Lapsen alahuuli alkaa väristä ja silmät täyttyvät kyynelistä: ”Niin tuli. Rupesi itkettämään.” Vanhempi: ”Voi kulta. Sinusta tuntui tosi pahalta, kun yritit ja meni pieleen ja sitten kaikki vielä nauroivat. Vaikka yritit parhaasi.” Lapsi nyökyttelee ja alkaa itkeä. Vanhempi ottaa lapsen syliin ja lohduttaa.
    Tulos: Vanhempi kuuli asian ja taustalla painavan todellisen tunteen lapsen sanojen ja tunnekuohun takana. Lapsen ydintunne ja ydinasia tuli jaetuksi ja lapsi lohdutetuksi ja kohdatuksi.

    (Tässä esimerkissä on kuvattu vanhempi-lapsi –tilannetta, mutta samat perusperiaatteet pätevät myös aikuisten välisessä vuorovaikutuksessa.)

P.S. Jos haluat pureutua vuorovaikutuksen saloihin syvällisemmin, suosittelen lukemaan esimerkiksi Thomas Gordonin kirjan Toimiva perhe (vanhempi painos nimellä Viisaat vanhemmat).
Täältä löydät kirjasta tehdyn referaatin: http://kiintymysvanhemmuus.fi/wp-content/uploads/2016/09/thomas-gordon-toimiva-perhe1.pdf

perjantai, 26 heinäkuu 2019 07:45

Horisontissa uusi elämä

Onko sinua purrut liikuntakärpänen? Suunnitteletko terveellistä elämää ja elämäntapojesi päivittämistä? Et ole ainoa. Lähestyvä syksy ja nurkan takana odottava arki saa monen unelmoimaan uudesta harrastuksesta tai aiempaa terveellisemmistä rutiineista. Liikuntaharrastuksen aloittaminen on syyskauden alussa helppoa, sillä tarjolla on laaja kattaus erilaisia liikuntalajeja – jokaiselle jotakin. Ainakin periaatteessa.

Mutta entä jos ei ole aiemmin liikkunut eikä yhtään tiedä, mistä ja miten lähteä liikkeelle? Jos työterveyslääkäri kyllä suositteli liikunnan aloittamista jo KAKSI vuotta sitten, mutta lenkillä tulee edelleenkin käytyä vain satunnaisesti? Tai jos liikuntaharrastus on tullut aloitettua jo MONTA KERTAA, mutta siihen se sitten onkin jäänyt – aloittamiseen?

4viikonteho2Näin todella ihanan kurssin! Siinä luvattiin tuloksia VAIN neljässä viikossa! Siis voitko kuvitella, neljässä viikossa?! Totta kai ilmoittauduin! Ostin uudet jumppavermeetkin ja menin ensimmäiselle tunnille intopiukeana ja valmiina UUTEEN ELÄMÄÄN! Olin tarmoa täynnä vielä siinä vaiheessa, kun ohjaaja aloitti tunnin kovaa ja korkealta. Viidentoista minuutin jälkeen olin valmis pakenemaan paikalta. Lihakset tuntuivat kipeiltä vielä PÄIVIÄ tunnin jälkeen. En mennyt enää seuraaville tunneille. Hieno, uusi elämäni kesti tasan sen yhden tunnin ajan.


Monet liikuntakurssit lupaavat paljon. Harva miettii markkinointilauseita lukiessaan, mihin lupaukset perustuvat, mitä niiden saavuttamiseen tarvitaan tai soveltuvatko kurssit omaan elämäntilanteisiin tai tavoitteisiin. Esimerkiksi neljän viikon intensiivinen harjoittelu voi olla jonkun toisen unelma, jonka toteuttaminen ei ole realistista omassa elämäntilanteessa. Ja toisaalta, jos tavoitteena on terveyden edistäminen liikunnan avulla, tarvitaanko neljän viikon intensiivitreeniä edes mihinkään?

aloittaminneLeppoisa ja pitkä kävelylenkki. Lyhyt HIIT-harjoittelu. Raskas voimaharjoittelu. Keskipitkä kahvakuulatreeni. Levollinen joogaharjoitus. Aloita kevyesti!  Treenaa heti täysillä! Keskity vain tähän lajiin! Yhdistä harjoittelumuodot! Jokaiselle päivälle oma lajinsa! Lisää tehoa ja verenmaku suuhun!


Tietoa ja lajivaihtoehtoja on tarjolla paljon. Ehkä liiankin paljon tavallisen kuntoilijan tarpeisiin. Valikoimaa ja erilaisia valmennusohjeita tutkiessa tuppaa jo tulemaan hiki ja terveellisen elämän haave uhkaa hautautua omaan mahdottomuuteensa. Naapuri suositteli personal traineria, mutta se ei tunnu omalta jutulta - eikä siihen oikein olisi varaakaan. Olisikohan sittenkin parempi vain jatkaa niin kuin ennenkin – ja työterveyslääkäri pitäköön edelleen liikuntahapatuksensa.

antiolla

Älä luovuta! Turhautuminen on erinomaista polttoainetta pysyville muutoksille! (Ja pysyvät muutokset puolestaan saavutetaan usein pitkäjänteisellä ja kärsivällisellä työllä, kuten tässä aiemmassa blogipostauksessani pohdin.)

Liikuntaharjoittelussa tärkeintä on aloittaminen. Vähäinen liikunta on parempi kuin ei yhtään liikuntaa ja kaikki liikunta on parempaa kuin olematon liikunta. Jos liikuntaharjoittelusta haluaa kuitenkin saada itselleen pitkäaikaisen kumppanin – siis sellaisen, jonka kanssa haluaa mielellään ja iloiten viettää aikaansa vaikka tihkusateessa, on hyvä käyttää hieman aikaa suhteen perustan luomiseen. Siis toisin sanoen siihen, miten liikkuu ja miksi ylipäänsä liikkuu.

mieli lepää

Syksyllä alkaa ohjaamani Liikuntastartti-ryhmä, joka tarjoaa sekä tietoa että käytännön harjoitteita helposti omaksuttavassa muodossa. Liikuntastartti ei lupaa liikaa. Sen tavoitteena on saada terveyttä edistävä liikunta osaksi ryhmäläisten arkea. Kurssi ei tähtää suorituskyvyn hiomiseen tai nopeisiin tuloksiin. Sen sijaan Liikuntastartin aikana jokainen osallistuja saa kosketuksen erilaisiin liikuntalajeihin ja tapoihin toteuttaa liikuntaharjoittelua. Kurssin aikana pohditaan esimerkiksi, miten liikuntaharjoittelua on mahdollista toteuttaa kiireisen arjen keskellä tai millainen liikuntaharjoittelu soveltuu omaan elämäntilanteeseen. Liikuntastartin aikana jokainen osallistuja saa ryhmän tuen lisäksi myös yksilöllistä ja henkilökohtaista tukea oman liikuntaharjoittelemisensa avuksi. Lisäksi ryhmän hinta on pyritty tekemään mahdollisimman kukkaroystävälliseksi. Aikamoinen diili – vaikka itse sanonkin.

Onko sinun unelmanasi terveellinen ja liikunnallinen elämä?  Liikuntastartti-ryhmään voi tulla juuri sellaisena on kuin on. Ota siis ensimmäinen askel kohti uutta elämääsi: haaveiden toteuttaminen alkaa ilmoittautumislomakkeen täyttämisestä.

Sivu 3 / 8